# Ammattilaisten kuvallista AAC-menetelmäosaamista vahvistettava vammaispalveluissa - Savonia-AMK

> Osallisuuden merkitys vammaispalveluja saavalle ja kuinka kuvalliset AAC-menetelmät tukevat osallisuuden toteutumista.

## Johdanto
Artikkeli käsittelee osallisuuden merkitystä vammaispalveluja saavalle ja kuinka kuvalliset AAC-menetelmät tukevat osallisuuden toteutumista. Vammaispalveluja saavan osallisuus voi jäädä pinnalliseksi oman elämän päätöksissä, jos ammattilaiset eivät huolehdi riittävästä tuesta kommunikaatiossa. Visuaalisuuden lisääminen ja ammattimainen käyttö voisi varmistaa osallisuuden toteutumisen vammaispalveluissa.

## Vammaispalvelujen kohderyhmät
Vammaispalveluja saa monimuotoinen ihmisryhmä Suomessa. Erityispalveluihin ovat oikeutettuja henkilöt, jotka tarvitsevat välttämättä apua tai tukea arjessaan johtuen vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta fyysisestä, psyykkisestä, kognitiivisesta, sosiaalisesta tai aisteihin liittyvästä toimintarajoitteesta. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi henkilöt, joilla on kehitysvammaisuus, psyykkisen kehityksen häiriö (kuten ADHD tai autismin kirjo) tai onnettomuuden tai sairauden myötä saatu vamma, kuten muistisairaus.

Vuonna 2024 vammaistukia sai 4,7 % väestöstä. Merkittävin yksittäinen ryhmä on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joihin älylliset kehitysvammat ja psyykkisen kehityksen häiriöt kuuluvat. Monihäiriöisyys on yleistä; esimerkiksi autismin kirjon diagnoosin saaneista 33 % on myös kehitysvamma.

## Osallisuus ja itsemääräämisoikeus
Osallisuus on ihmisoikeus, joka tarkoittaa osallisuutta omaan elämään, yhteisöihin ja vaikuttamisen prosesseihin. Vammaisille henkilöille se merkitsee oikeutta osallistua yhteiskuntaan ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Tähän liittyy vahvasti itsemääräämisoikeus. Erityisesti merkittävien päätösten kohdalla (kuten muuttaminen tai opiskelu) voidaan tarvita tuettua päätöksentekoa, jossa varmistetaan henkilön kyky ymmärtää vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.

## AAC-menetelmät vuorovaikutuksen tukena
Jotta itsemääräämisoikeus toteutuisi, voidaan tarvita puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä (AAC eli Augmentative and Alternative Communication). AAC-menetelmiä käytetään, kun henkilöllä ei ole puhekieltä tai hänellä on haasteita ilmaista itseään tai ymmärtää puhuttua kieltä. AAC:n avusteisiin kommunikaatiokeinoihin kuuluvat erilaiset kuvalliset menetelmät.

Vammaispalveluja tarvitsevien haasteet ja vahvuudet ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi autismin kirjon henkilöillä visuaalinen muisti on usein vahva, kun taas keskivaikeasti kehitysvammaisilla abstraktien käsitteiden käsittely voi olla vaikeaa. AAC-menetelmät tukevat vuorovaikutusta havainnollistamalla ja jäsentämällä toimintaa konkreettisesti kuvan avulla.

## Ammattilaisten osaamisen haasteet
Vammaispalveluja toteutetaan laajasti eri sektoreilla, ja niissä työskentelee monia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Kaikilla ammattilaisilla ei kuitenkaan ole erityisosaamista AAC-menetelmien käytöstä, eikä käyttökelpoisia materiaaleja ole aina helposti saatavilla.

Kuvallisen menetelmän käytössä voi ilmetä haasteita, kuten:
* Ammattilaisen tahaton vaikutus asiakkaan ilmaisuun.
* Tulkintavirheet tilanteessa.
* Ekolalian (kaikupuheen) väärintulkinta.
* Asiakkaan kiintyminen tiettyyn kuvaan, jolloin osallisuus voi jäädä vain näennäiseksi.

## Menetelmien saatavuus ja kehittäminen
Kuvallisten menetelmien tarjonta on laajentunut:
* **Maksulliset:** PCS-merkit ja Talking Mats -menetelmä (koulutus suositeltavaa).
* **Ilmaiset:** Piirrosviestintä, Papunetin kuvatyökalu-materiaalipankki sekä tilannekohtaiset materiaalipaketit (esim. Kuvatuki RAI-arviointiin ja Tuetun päätöksenteon opas).

Ammattilaisten osaamista ja tietämystä eri menetelmien käytöstä on vahvistettava osana ammatti- ja ammattikorkeakoulutuksia sekä työpaikkakoulutuksissa. Materiaalitarjonnan laajentaminen on keskeistä vammaispalveluja saavien osallisuuden vahvistamiseksi.

## Kirjoittajat
* **Tia Vesterinen**, AMK-opiskelija, sosionomin tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Elina Pekonen**, lehtori, sosiaaliala tutkintokoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Auli Pohjolainen**, lehtori, sosiaaliala tutkintokoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu