# Biokaasuprosessin käsittelyjäännöksen soveltuvuuden testaus kierrätyslannoitteeksi - Savonia-AMK

> BioBoost-hankkeessa tutkittiin biokaasuprosessin käsittelyjäännöksen soveltuvuutta kiertolannoitevalmisteeksi.

## Johdanto
Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen lannoitevalmisteina tarjoaa vaihtoehdon perinteisille lannoitteille, tukien kiertotaloutta ja vähentäen ympäristökuormitusta. Biokaasuprosessin käsittelyjäännös sisältää runsaasti kasveille tärkeitä ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia.

BioBoost-hankkeessa tutkittiin kesällä 2025 käsittelyjäännöksen soveltuvuutta kiertolannoitteeksi kasvatuskokein. Kokeessa simuloitiin kierrätyslannoitteita ja seurattiin, miten rejektin neste- ja kuivajakeet vaikuttavat westerwoldinraiheinän kasvuun ja satoon verrattuna väkilannoitteeseen.

## Kokeen toteutus
Käytetty rejekti koostui kasvimassasta (50 % perunaa, 25 % sipulia, 25 % kaalia), jonka biovedyn ja biometaanin tuottopotentiaali oli testattu aiemmissa panoskokeissa.

*   **Esikäsittely:** Rejekti siivilöitiin neste- ja kuivajakeeksi. Kuivajae kuivattiin lämpökaapissa.
*   **Analyysit:** Ravinnepitoisuudet analysoitiin ICP-OES-laitteistolla.
*   **Koeasetelma:**
    *   **PK1, PK2:** Kaksi fosforisarjaa kuivajakeella.
    *   **NN1, NN2:** Kaksi typpisarjaa nestejakeella.
    *   **VKL:** Väkilannoite (verrokki).
    *   **0-K:** 0-kontrolli (ei lannoitusta).
*   **Kasvatus:** Neljä rinnakkaista ruukkua per sarja, westerwoldinraiheinä.

## Tulokset
### Sadon määrä
Suurimmat kokonaissadot saatiin nestemäisen jakeen sarjoista (NN1 ja NN2). Väkilannoite (VKL) tuotti paremman sadon kuin kuivajakeen sarjat (PK1 ja PK2). Heikoin sato saatiin 0-kontrollista.

### Maanäytteiden viljavuusanalyysit
*   **pH:** Pysyi optimaalisella tasolla (6,0–6,5). Nestemäisen jakeen käyttö nosti pH:ta hieman.
*   **Johtoluku:** Väkilannoite ja nestemäinen jae nostivat johtolukua selvästi. NN2-sarjassa johtoluku ylitti 10, mikä on korkea arvo.
*   **Ravinteet:** Fosfori oli kaikissa sarjoissa välttävällä tasolla. Kaliumin pitoisuus vaihteli huononlaisesta tyydyttävään. Kalsium oli korkealla tasolla, magnesium arveluttavan korkealla ja rikki korkealla tasolla.

### Kasvinäytteet
Kasvinäytteiden pääravinnepitoisuudet olivat kaikissa sarjoissa riittäviä kasvien kasvun kannalta. Typen pitoisuus oli korkein väkilannoitesarjassa, kun taas fosforin ja kaliumin pitoisuudet olivat korkeimmillaan NN2-sarjassa.

## Johtopäätökset
Nestemäisen jakeen (NN1 ja NN2) parempi sadontuottokyky selittyy todennäköisesti paremmalla ravinnesuhteella verrattuna kuivajakeeseen, jossa typpeä ja kaliumia oli rajoitetusti. Nestemäisen jakeen sarjoissa kaliumia annosteltiin enemmän, mikä näkyi myös maanäytteiden tuloksissa. Tulokset osoittavat, että biokaasuprosessin käsittelyjäännöksen jakeet voivat toimia tehokkaina lannoitteina, kun annostelu optimoidaan ravinnetarpeen mukaan.

## Hanketiedot
BioBoost – Pohjois-Savon biotalouteen boostia -hanke on EU:n osarahoittama (JTF-rahoitus), rahoittajana Pohjois-Savon liitto. Toteuttajina Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

**Työryhmä:**
*   Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-AMK
*   Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-AMK
*   Tiina Kemppainen, tekninen asiantuntija, Savonia-AMK
*   Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-AMK

## Lähteet
*   Eurofins. 2017. Viljavuustutkimuksen tulkinta.
*   Marschner, P. 2012. Marschner’s mineral nutrition of higher plants (3rd ed.). Academic Press.