# Datakeskusten hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuudet

> Datakeskusten rooli energiamurroksessa on kaksijakoinen: ne ovat sekä suuria sähkönkuluttajia että potentiaalisia sähköverkon tasapainottajia.

## Datakeskukset osana energiamurrosta
Datakeskusten rooli energiamurroksessa on kaksijakoinen: ne ovat sekä suuria sähkönkuluttajia että potentiaalisia sähköverkon tasapainottajia. Datakeskuksissa voidaan tilapäisesti vähentää sähkönkulutusta tai siirtää kuormaa pois kalliilta tai ruuhkaisilta tunneilta. Toisaalta datakeskukset alkavat olla kriittistä infrastruktuuria, sillä moderni yhteiskunta ei enää toimi ilman tietoliikenneyhteyksiä, internettiä ja pilvipalveluita.

## Datakeskusten määrä ja sähkönkulutus Suomessa
Suomessa oli syyskuun 2025 tilastoinnin mukaan 33 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu sähkötehon kapasiteetti on noin 285 MW. Suomen datakeskukset kuluttivat sähköä vuonna 2024 noin 1,6 TWh, mikä oli hieman alle 2 prosenttia Suomen noin 82,7 TWh kokonaiskulutuksesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vihreän siirtymän investointien dataikkunassa oli elokuun 2025 lopussa runsaat 60 datakeskukseksi luokiteltua investointihanketta:
*   Investointipäätös tehty: 13 hanketta
*   Käynnistysvaiheessa: 8 hanketta
*   Suunnittelu- ja esisuunnitteluvaiheessa: 41 hanketta

Datakeskusten määrän lisääntyessä niiden sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan 5–6 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaisi noin 3–4 prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta.

## Hukkalämmön hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Datakeskusten kuluttama sähköteho muuttuu hukkalämmöksi. Tämänhetkinen hukkalämmön määrä on noin 1,6 TWh, ja sen arvioidaan nousevan 5–6 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Vertailun vuoksi Suomen vuotuinen hukkalämmön kokonaismäärä on noin 130 TWh, josta teknisesti kohtuullisesti hyödynnettävissä on noin 35 TWh.

Datakeskusten hukkalämpö on tyypillisesti matalalämpöistä (25–45 °C), mikä vaikeuttaa sen hyödyntämistä. Yksinkertaisimmillaan lämpöä voidaan käyttää läheisten tilojen vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Kaukolämpöverkkoon liittäminen vaatii lämpötilan nostamista lämpöpumppujen avulla noin 90 °C asteeseen.

## Esimerkkejä hyödyntämisestä
*   **Kajaani (LUMI-supertietokone):** Tuottaa noin 32,4 GWh hukkalämpöä vuodessa, joka hyödynnetään yritysalueen ja kaupungin kaukolämpöverkoissa. Vuoteen 2027 mennessä määrän arvioidaan kasvavan 500 GWh:iin.
*   **Pölkky Oy:** Selvittänyt hukkalämmön hyödyntämistä sahanpurun kuivauksessa ja biohiilen valmistuksessa.
*   **Ruuantuotanto:** Kasvihuoneviljely, kalan kiertovesikasvatus sekä sienten, levien, äyriäisten tai hyönteisten kasvatus.
*   **Seinäjoki:** E-Heat Oy:n pilotti, jossa hukkalämpö menee kurkkukasvihuoneelle ja loppulämpö hyödynnetään kaukolämpöyhtiössä.
*   **Teolliset prosessit:** Biokaasulaitokset, biomassojen kuivaus, lämmöstä sähkön tai viileän tuottaminen, puolijohdeteollisuus, farmasia, akkuteollisuus sekä höyryn tuottaminen (pilotoitavana 160 °C ja 6,5 bar höyry).

## Kirjoittajat
*   **Laura Leppänen**, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Petteri Heino**, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu