# Digitaalinen perehdytys tukee oppimista, mutta ei korvaa vuorovaikutusta perehdytyksessä - Savonia-AMK

> Sähköinen materiaali tuo joustavuutta, mutta perehdyttäjän tuki varmistaa oppimisen.

## Perehdytyksen merkitys terveydenhuollossa
Perehdytys on keskeinen osa terveydenhuollon laadukasta ja turvallista toimintaa. Sen avulla uusi työntekijä omaksuu työyhteisön käytännöt ja saa valmiudet tehtävien suorittamiseen. Hyvin suunniteltu perehdytys edistää työn sujuvuutta, ehkäisee virheitä ja tukee työntekijän sitoutumista.

## Yhdistelmäoppiminen työelämässä
Työelämässä tapahtuva oppiminen siirtyy yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin, mutta pelkkä verkko-opiskelu ei riitä takaamaan osaamisen siirtymistä käytäntöön. Yhdistelmäoppimisella (*blended workplace learning*) tarkoitetaan mallia, jossa digitaalinen ja käytännön oppiminen yhdistyvät. Oppiminen ei ole vain tiedon omaksumista, vaan myös sen soveltamista käytännössä vuorovaikutteisessa ympäristössä.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tehokkainta, kun käytännön kokemus yhdistyy ohjattuun ja yhteisölliseen oppimiseen. Terveydenhuollossa, jossa työn laatu ja potilasturvallisuus ovat kriittisiä, perehdytyksen tulee tarjota sekä teoreettista sisältöä että käytännön ohjausta.

## Vierianalytiikan perehdytysmalli
Pylkkäsen ja Rautiaisen (2025) YAMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin hoitohenkilöstön näkemyksiä vierianalytiikan perehdytysmallista. Tutkimus kohdentui kaksiosaiseen malliin, jossa yhdistyvät itsenäinen opiskelu sähköisten materiaalien avulla ja käytännön vieriperehdytys.

### Sähköisen materiaalin hyödyt
Tulosten mukaan sähköinen perehdytysmateriaali koettiin tarkoituksenmukaiseksi ja toimivaksi. Sen etuina nähtiin:
* Selkeä rakenne ja asiapitoinen sisältö
* Tiiviys ja käyttökelpoisuus
* Materiaalin saatavuus ja pysyvyys
* Videomuotoinen materiaali koettiin paperista mielekkäämmäksi
* Mahdollisuus valmistautua vieriperehdytykseen, tutustua laitteisiin ja kerrata sisältöä jälkikäteen

## Käytännön ohjauksen välttämättömyys
Vaikka sähköinen materiaali tuki oppimista, tutkimustulokset osoittivat, että sen rinnalla tarvitaan ohjattua käytännön perehdytystä ja vuorovaikutusta. Perehdyttäjän asiantuntemus, kyky vastata kysymyksiin ja tuki olivat kriittisiä tekijöitä onnistuneessa perehdytyksessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sähköinen perehdytys tarjoaa tehokkaan ja joustavan tavan tukea oppimista, mutta se ei korvaa käytännön ohjausta. Parhaiten perehdytys onnistuu, kun digitaalinen materiaali ja ohjattu toiminta yhdistyvät saumattomasti toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.

## Kirjoittajat
* **Minna Pylkkänen**, Bioanalytiikan kliininen asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Silja Rautiainen**, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Mirja Saukkonen**, TtM, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Dufva, Mikko & Rekola, Sanna 2023. Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan. SITRAN selvityksiä 224. Helsinki: Punamusta Oy.
* Hewett, Suniti, Becker, Karen & Bish, Adelle 2019. Blended workplace learning: The value of human interaction. Education & training 61 (1), 2–16. doi:10.1108/ET-01-2017-0004.
* Lehto, Liisa, Liikanen, Eeva, Melkko, Tarja, Ebeling, Tapani & Kouri, Timo 2011. An interactive two-step training and management model of point-of-care glucose testing in northern Finland. International Journal of Circumpolar Health, 70 (3), 329–338, DOI: 10.3402/ijch. V70i3.17830.
* Mannermaa, Katri 2024. Työntekijätaidot: Käsikirja. Helsinki: Alma Talent.
* Mattila, Veli-Matti 2021. Oppiminen kilpailutekijänä. Teoksessa Leenamaija Otala & Soili Meklin (toim.) Ketterä oppiminen 2- strategiasta käytäntöön. Helsinki: Kauppakamari, 14–19.
* Otala, Leenamaija 2018. Ketterä oppiminen: Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Helsinki: Kauppakamari.
* Saarinen, Heidi 2022. Perehdyttämisellä kohti parempaa suoriutumista – Toimintatutkimus perehdyttämisprosessin kehittämisestä teollisuusyrityksessä. Väitöskirja. Acta Wasaencia 495. Vaasan yliopisto.
* Työturvallisuuslaki 738/2002.
* Väänänen, Ari, Smedlund, Anssi, Törnroos, Kaisa, Kurki, Anna-Leena, Soikkanen, Antti, Panganniemi Nina & Toppinen-Tanner, Salla 2020. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa Lauri Kokkinen (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos, 11.