# Digitaalisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyys - Savonia-AMK

> Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia käytettävyyteen liittyvistä tekijöistä.

## Johdanto
Artikkeli pohjautuu Hanna Kukkosen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyydestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tuottaa yhteenvetoa asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyyteen vaikuttavista tekijöistä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.

Digitaaliset asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon arkea. Aiemmissa tutkimuksissa järjestelmien hyvän käytettävyyden on todettu vaikuttavan ammattilaisten vähäisempään uupumukseen, edistävän asiakas- ja potilasturvallisuutta, tukevan tiedolla johtamista ja vaikuttavan myönteisesti kustannuksiin. Vastaavasti käytettävyysongelmilla on havaittu olevan yhteyksiä ammattilaisten kuormittumiseen, lisääntyneeseen työmäärään ja kirjaamisen vaikeutumiseen. Tästä huolimatta ammattilaisten kokemuksia ei aina hyödynnetä riittävästi järjestelmien kehittämisessä.

## Käytettävyyteen vaikuttavat ulottuvuudet
Kirjallisuuskatsauksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kuvasivat käytettävyyteen vaikuttavia tekijöitä neljän toisiaan täydentävän ulottuvuuden kautta:

### Järjestelmään liittyvät tekijät
Käytettävyys koettiin vaihtelevaksi. Ammattilaiset toivoivat enemmän mahdollisuuksia järjestelmien ominaisuuksien muokkaamiseen sekä työnkulkuja tukevia ratkaisuja. Jatkuva hiiren klikkailu, runsaat ilmoitukset sekä järjestelmien toimintavarmuuteen ja ylläpitoon liittyvät ongelmat heikensivät käytettävyyden kokemusta.

### Käyttäjään liittyvät tekijät
Korostuivat ammattilaisten osaaminen ja asenteet. Osaamisen lisääntyessä myönteiset käytettävyyskokemukset vahvistuivat. Heikommat digitaidot saattoivat vaikuttaa paitsi omaan työskentelyyn myös muiden ammattilaisten työn tehokkuuteen. Myös suhtautuminen digitalisaatioon ja halukkuus omaksua uusia järjestelmiä nähtiin käytettävyyttä muokkaavina tekijöinä.

### Toimintaympäristöön liittyvät tekijät
Esille nousi organisaation ja johtamisen merkitys. Kiireinen työympäristö, aikapaineet sekä esihenkilöiden asenne ja tarjoama tuki vaikuttivat siihen, miten käytettäväksi tietojärjestelmät koettiin. Ammattilaiset tunnistivat myös tarpeen jatkuvalle oppimiselle, koulutukselle sekä käytön aikaiselle tuelle.

### Tiedonhallintaan liittyvät tekijät
Keskeisiä käytettävyyttä haastavia tekijöitä olivat tiedon syöttöön ja määrään liittyvät kysymykset. Tiedon saatavuus, hakeminen, löytäminen ja looginen organisointi joko paransivat tai heikensivät käytettävyyttä. Onnistunut tiedon esittäminen visualisoinnin keinoin tuki ammattilaisten työtä, kun taas virheellinen tai epäselvä tieto vaikeutti järjestelmien käyttöä.

## Johtopäätökset
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset vaikuttaisivat olevan halukkaita osallistumaan tietojärjestelmien kehittämiseen, mutta osallistumista rajoittavat usein ajan puute ja riittämätön johtamisen tuki. Ammattilaisten aktiivisempaa mukaan ottamista tulisi edistää, sillä heidän kokemuksensa tarjoavat arvokasta tietoa järjestelmien käytettävyydestä, mikä voi parantaa työhyvinvointia, potilasturvallisuutta ja kustannustehokkuutta.

## Kirjoittajat
*   **Hanna Kukkonen**, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Marja-Anneli Hynynen**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Classen, D.C., Longhurst, C.A., Davis, T., Adler Milstein, J. & Bates, D.W. 2023. Inpatient EHR User Experience and Hospital EHR Safety Performance. JAMA Network Open 6 (9), 1–10.
*   Dunn Lopez, K., Roy, B., Chin, C-L., Schuh, W., Ferreira Leitão Azevedo, R., Banks, K., Sousa, V., Kaushik, V. & Morrow, D. 2021. Electronic health record usability and workload changes over time for provider and nursing staff following transition to new EHR. Applied Ergonomics 93.
*   Melnick, E.R, Dyrbye, L.N, Sinsky, C.A., Trockel, M., West, C.P., Nedelec, L. Tutty, M.A. & Shanafelt, T. 2020. The Association Between Perceived Electronic Health Record Usability and Professional Burnout Among US Physicians. Mayo Clinic Proceedings 95(3), 476–487.
*   Salovaara, S., Silén, M., Surakka, A. & Lääveri, T. 2023 Tietojärjestelmät ja sosiaalipalveluiden tiedolla johtaminen. Focus Localis 51 (2), 43–61.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö 2024b. Selvitys kirjaamisen kuormittavuudesta ja hyötykäytöstä hyvinvointialueiden kokemana. Loppuraportti 3.12.2024.
*   Tarkastusvaliokunta 2024. Valiokunnan mietintö TrVM 2/2024 vp─ K 19/2023 vp.
*   Valtiontalouden tarkastusvirasto 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitus ja ohjaus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 9/2023.
*   Vuokko, R., Vakkuri, A. & Palojoki, S. 2022. Preliminary Exploration of Main Elements for Systematic Classification Development: Case Study of Patient Safety Incidents. JMIR Formative Research 6 (3), 1–10.