# Digitalisoituva sosiaali- ja terveydenhuolto edellyttää digiosaamisen johtamisen vahvistamista

> Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio muuttaa toimintatapoja.

## Johdanto
Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio on käynnistynyt Suomessa 1990-luvun puolivälissä, ja viimeisimmän sysäyksen sille antoi koronapandemia. Perinteinen malli, jossa asiakkaat ja potilaat saapuvat fyysisesti vastaanotolle, on muuttumassa väestörakenteen ja palvelutarpeiden muutosten myötä. Digitalisaatio siirtää palveluita digitaalisille alustoille, mikä vaatii ammattilaisilta ja esihenkilöiltä uutta digiosaamista sekä kykyä johtaa tätä osaamista.

Tämä artikkeli perustuu Anna Lehtiniemen (2026) YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin digiosaamisen vaatimuksia ja johtamista hyvinvointialueella.

## Digitaalinen vuorovaikutus ja viestintäosaaminen
Keskeinen osaamisvaatimus on digitaalinen vuorovaikutus ja viestintä. Kun työ siirtyy kasvokkain tapahtuvasta kohtaamisesta digitaalisille alustoille, viestintä muuttuu pääosin kirjoitetuksi. Tämä haastaa ammattilaisia, sillä:
*   Sanaton viestintä, kuten kehonkieli ja ilmeet, jäävät pois.
*   Ammattilaisen on kyettävä tulkitsemaan kirjoitettua viestiä ja tuottamaan tekstiä, joka jättää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa.
*   Tarve ammatillisen viestinnän ohjaukselle ja lisäkoulutukselle korostuu.

## Digiosaamisen johtamisen haasteet
Esihenkilötyön näkökulmasta digiosaamisen johtaminen koettiin epäselväksi. Vaikka esihenkilöt mielsivät sen osaksi päivittäistä työtä, se ei noussut johtamisen keskeiseksi painopisteeksi. Epäselvyyteen vaikuttavat:
*   Organisaation puutteellisesti määritellyt strategiset tavoitteet digitalisaation suhteen.
*   Esihenkilön oma asenne ja suhtautuminen, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, miten työntekijät ottavat uusia digitaalisia palveluita käyttöön.
*   Esihenkilön rooli innostajana ja kannustajana digiosaamisen vahvistamisessa.

## Johtopäätökset
Digiosaamisen johtaminen edellyttää sekä työntekijöiltä että esihenkilöiltä motivaatiota. Organisaatioiden tulisi:
1.  Luoda selkeä digitaalisten palveluiden strategia ja tavoitteet.
2.  Vahvistaa esihenkilöiden roolia digiosaamisen johtamisessa.
3.  Tarjota koulutusta ja perehdytystä, erityisesti digitaaliseen vuorovaikutukseen.
4.  Määritellä selkeät periaatteet asiakkaan ja ammattilaisen väliselle digitaaliselle viestinnälle.

## Kirjoittajat
*   **Anna Lehtiniemi**, Terveydenhoitaja (YAMK) -opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Minna Hoffrén**, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Hammarén, M., Pölkki, T. & Kanste, O. 2023. The management of digital competence sharing in health care: a qualitative study of managers’ and professionals’ views. Journal of Advanced Medicine 80, 2051–2064. https://doi.org/10.1111/jan.15963
*   Kortelainen, P. 2010. Strategiasta yhteiskuntapolitiikaksi – katsaus sosiaalihuollon tietotekniikan kehittämiseen. Teoksessa Pohjola, A. Kääriäinen, A. & Kuusisto-Niemi, S. (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknolo-gia. Jyväskylä: PS-kustannus, 21–46.
*   Lehtiniemi, A. 2026. Digiosaamisen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Myllymaa, M. & Saadetdin, S. 2016. Teknologia muuttaa hoitotyön johtamista – miten johtajan työ muuttuu? Teoksessa Pirjonen, K. (toim.) Teknologia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitotyön vuosikirja 2016. Helsinki: Fioca Oy, 101–122.
*   Myllymäki, S., Laukka, E. & Kanste, O. 2022. Health and social care frontline leader’s perceptions of competence management in telemedicine in Finland: An interview study. Journal of Nursing Management 30 (7), 2724–2732. https://doi.org/10.1111/jonm.13740
*   Nadav, J., Kaihlanen, A-M., Kujala, S., Laukka, E., Hilama, P., Koivisto, J., Keskimäki, I. & Heponiemi, T. 2021. How to implement digital services in a way that they integrate into routine work: qualitative interview study among health and social care professionals. Journal of Medical internet Research 23 (12), e31668. https://doi.org/10.2196/31668
*   Saranto, K., Kinnunen, U-M., Jylhä, V. & Kivekäs, E. 2020. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Hujanen, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 179–214. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
*   Tuomikoski, K., Liljamo, P., Reponen, J. & Kanste, O. 2022. Digihoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. Finnish Journal of eHealth and eW-elfare 14 (3), 326–338. https://doi.org/10.23996/fjhw.112648