# Ensihoitajien itsearvioitu osaaminen CBRNE-tilanteissa – näkökulmia kokonaisturvallisuuteen

> Ensihoitajat arvioivat CBRNE-osaamisensa yleisesti heikoksi. Yli 90 % vastaajista koki koulutuksensa riittämättömäksi.

## Johdanto
Kokonaisturvallisuus perustuu koko yhteiskunnan kattavaan yhteistyöhön, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset toimivat yhdessä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi ja niistä toipumiseksi. Ensihoitopalveluilla on tässä toimintamallissa keskeinen rooli yhteiskunnan kriisinkestävyyden ylläpitämisessä.

Kemialliset, biologiset, radiologiset, ydin- ja räjähdetilanteet (CBRNE) ovat harvinaisia, mutta niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisiin, infrastruktuuriin ja ympäristöön. Viimeaikaiset globaalit tapahtumat, kuten Covid-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat lisänneet CBRNE-uhkien ajankohtaisuutta. Kansallinen CBRNE-strategia (2024) tunnistaa ensihoitopalvelut keskeiseksi toimijaksi CBRNE-tilanteiden tunnistamisessa sekä terveydenhuollon vasteen käynnistämisessä.

## Tutkimuksen tausta
Tämä artikkeli perustuu suomalaiseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin ensihoitajien itsearvioitua osaamista CBRNE-tilanteissa. Tutkimus on julkaistu 2024 *International Journal of Emergency Services* -lehdessä nimellä ”The perceived competence of paramedics to operate in different CBRNE incidents”.

Ensihoitajat ovat usein ensimmäiset terveydenhuollon toimijat CBRNE-tilanteissa, joissa uhkan luonne ei ole vielä selvillä. Laajat onnettomuudet eroavat päivittäisestä työstä merkittävästi logististen haasteiden ja stressaavien olosuhteiden vuoksi. Lisäksi ensihoitajiin itseensä voi kohdistua merkittävä vaara.

## Tutkimusmenetelmät
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen operatiivisissa tehtävissä työskentelevät ensihoitajat ja ensihoidon kenttäjohtajat (vastausprosentti 50 %, n=83). Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka perustui aiemmin kehitettyyn ja kansainvälisesti käytettyyn kyselyyn (Stevens ym. 2010). Osaamista arvioitiin viisiportaisella Likert-asteikolla.

## Keskeiset tulokset
*   **Yleinen osaamistaso:** Ensihoitajat arvioivat CBRNE-osaamisensa yleisesti heikoksi. Yli 90 % vastaajista koki koulutuksensa riittämättömäksi ja ilmaisi tarpeen lisäkoulutukselle.
*   **Työkokemuksen vaikutus:** Työkokemuksella oli vain vähäinen yhteys osaamiseen. Vähintään 10 vuotta työskennelleet arvioivat osaamisensa paremmaksi kemiallisissa ja räjähteisiin liittyvissä tilanteissa.
*   **Uhkatyyppien erot:** Kemialliset ja räjähteisiin liittyvät tilanteet koettiin todennäköisimmiksi, ja niissä myös oma osaaminen arvioitiin muita CBRNE-tilanteita paremmaksi.
*   **Biologiset, radiologiset ja ydinuhkat:** Näihin liittyvä koettu osaaminen oli selvästi heikompaa. Erityisesti radiologiset ja ydinuhkat koettiin vaikeasti hallittaviksi, mikä näkyi epävarmuutena suojautumisessa ja altistumisen tunnistamisessa.

## Johtopäätökset
Tutkimuksen keskeisin havainto on, että pelkkä työuran pituus ei riitä tuottamaan valmiuksia erityisosaamista vaativiin tilanteisiin ilman kohdennettua koulutusta. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ensihoitajien riittävä CBRNE-osaaminen on kriittinen tekijä koko yhteiskunnan kriisinkestävyydelle.

Suositeltavia toimenpiteitä ovat:
*   Säännölliset simulaatioharjoitukset.
*   Moniviranomaisharjoitukset.
*   Valtakunnallisesti yhtenäinen CBRNE-koulutusohjelma.
*   Objektiivisten mittareiden, kuten simulaatiotestien, hyödyntäminen jatkotutkimuksissa itsearvioinnin tukena.

## Lähteet
*   Aydin, B. 2020. Global characteristics of chemical, biological and radiological poison use in terrorist attacks. *Prehospital and Disaster Medicine*.
*   Baetzner, A. ym. 2022. Preparing medical first responders for crises: a systematic literature review of disaster training programs and their effectiveness. *Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine*.
*   Beyramijam, M. ym. 2020. Disaster preparedness among Emergency Medical Service providers: A systematic Review Protocol. *Emergency Medicine International*.
*   Calder, A. & Bland, S. 2015. Chemical, biological, radiological and nuclear considerations in a major incident. *Surgery for major incidents*.
*   CBRNE-strategia. 2024. Puolustusministeriön julkaisuja 2024:3.
*   Chai, P. ym. 2022. Wartime toxicology: the spectre of chemical and radiological warfare in Ukraine. *Toxicology communications*.
*   Dallas, C. ym. 2017. Readiness for Radiological and Nuclear Events among Emergency Medical Personnel. *Disaster and Emergency Medicine*.
*   Farhat, H. ym. 2022. Hazardous material and chemical, biological, radiological, and nuclear incident readiness among prehospital care professionals in the State of Qatar. *Global security: Health, science and policy*.
*   Horrocks, P. ym. 2019. Paramedic Disaster Health Management Competencies: A Scoping Review. *Prehospital and disaster medicine*.
*   Jama, T. & Kuisma, M. 2016. Preparedness of Finnish Emergency Medical Services for Chemical Emergencies. *Prehospital and Disaster Medicine*.
*   Malinen, I., Jama, T., Tanninen, A. & Nordquist, H. 2024. The perceived competence of paramedics to operate in different CBRNE incidents. *International Journal of Emergency Services*.
*   Rebmann, T. ym. 2019. Firefighters’ and emergency medical service personnel’s knowledge and training on radiation exposures and safety: results from a survey. *Health Security*.
*   RescEU-varastointihankkeet. 2025. Sisäministeriö.
*   Stevens, G. ym. 2010. Determinants of Paramedic Response Readiness for CBRNE Threats. *Biosecurity and Bioterrorism: Biodefense Strategy, Practice, and Science*.
*   Yhteiskunnan turvallisuusstrategia: Valtioneuvoston periaatepäätös. 2025. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:1.