# Etsivä työ löytää tuen tarpeessa olevia hyvinvointialueilla

> Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelmasta valmistunut opiskelija Hanna Keinänen selvitti yamk-opinnäytetyössään työntekijöiden käsityksiä etsivän työn toimintamallista työikäisten sosiaalityön ja -ohjauksen palveluissa.

## Lakisääteinen etsivä työ
Sosiaalihuoltolakiin on tullut muutos etsivän työn lakisääteisyydestä 1.7.2023 alkaen. Hyvinvointialueen tulee järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja (SHL §7a). Lakimuutosta on perusteltu muun muassa kustannusten kasvun hillitsemisellä (HE197/2022). Pohjois-Savon hyvinvointialueella aloitti Etsivä työ (työikäiset) -projekti vuoden 2024 alusta osana RRP-hankekokonaisuutta.

## Etsivän työn ja yhteisösosiaalityön merkitys
Yhteiskunnallinen muutos on lisännyt riskiä jäädä palvelujen tavoittamattomiin. Sosiaalityössä vastauksena tähän on jalkautuva, yhteisöllinen ja rakenteellinen sosiaalityö. Etsivällä työllä edistetään palvelujen saavutettavuutta asiakasryhmissä, jotka muuten jäisivät palvelujen ulkopuolelle.

Yhteisösosiaalityö on sosiaalihuollon asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus. Se hyödyttää erityisesti haavoittuvassa asemassa eläviä, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmaisia henkilöitä.

Etsivä työ on jalkautuvaa työtä, jossa tunnistetaan avun tarpeessa olevia henkilöitä ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Se ei edellytä virallista asiakkuutta tai asiakastietojen keräämistä. Onnistuminen vaatii hyvin toimivia alueellisia yhteistyöverkostoja.

## Työntekijöiden näkemykset etsivästä työstä
Opinnäytetyön selvityksen mukaan työntekijöillä on selkeä ymmärrys etsivän työn luonteesta. Jalkautuminen nähdään keskeisenä menetelmänä. Tällä hetkellä Pohjois-Savon hyvinvointialueella etsivää työtä tehdään kuitenkin resurssipulan vuoksi vähemmän kuin olisi tarpeen. Työ rajoittuu usein ilmoitusten käsittelyyn, verkostoyhteistyöhön ja palvelutarpeen arviointiin, eikä aikaa varsinaiseen ihmisten tavoittamiseen ja kohtaamiseen ole riittävästi.

## Tulevaisuuden visiot ja kehityskohteet
Työntekijät näkevät etsivän työn tulevaisuudessa seuraavasti:
* **Työparityö:** Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan muodostama työpari.
* **Toimintaympäristöt:** Jalkautuminen tapahtumiin, julkisiin tiloihin, kaduille, toreille ja ostarille, tai jopa autolla liikkuva palvelu.
* **Verkostot:** Tiedottaminen ja koulutus verkostoissa luovat pohjaa etsivälle työlle.
* **Yhteiskunnallinen vaikuttaminen:** Rakenteellisten epäkohtien ja syrjivien mekanismien nostaminen päättäjien tietoon.
* **Terveydenhuollon rooli:** Terveydenhuollon asiantuntemusta pidetään kriittisenä, sillä monille terveydenhuolto on ensisijainen palvelumuoto.

## Kirjoittajat
* **Hanna Keinänen**, opiskelija, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma (yamk)
* **Katri Savolainen**, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* HE 197/2022 – Hallituksen esitykset – FINLEX
* Karjalainen, P., Metteri, A. & Strömber-Jakka, M. 2019. Tiekartta 2030. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitys.
* Keinänen, H. 2025. Etsivä työ työikäisten sosiaalityön ja -ohjauksen palveluissa. Työntekijöiden näkemyksiä etsivän työn toteuttamisesta. Opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu.
* Metteri, A. 2019. Sosiaalityön vastaus yhteiskunnalliseen muutokseen.
* Muurinen, H., Karjalainen, P. ja Liukko, E. 2024. Etsivän työn toimintamallin (THL).
* SHL 30.12.2014/1301. Sosiaalihuoltolaki 7a§, Rakenteellinen sosiaalityö.
* Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:13.