# Hevosenlannan pää-, sivu- ja hivenravinnepitoisuudet kasvavat apevaunussa, osa 1: alkuainepitoisuudet

> Hevosenlannan kompostointi apevaunussa nostaa massan pää-, sivu- ja hivenravinnepitoisuuksia.

## Johdanto
Kikkareet kolikoiksi -hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää hevosenlannan kompostointia apevaunulla sekoittaen. Syksyn 2024 aikana kerätyistä näytteistä tutkittiin massan fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia sekä ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksien muutoksia prosessin eri vaiheissa.

## Typpi- ja hiilipitoisuudet
*   **Kokonaistyppi (TN):** Massan typpipitoisuus kasvoi apevaunukäsittelyn myötä. Välivarastoinnin aikana pitoisuudet vaihtelivat; 19.9.2024 otetussa näytteessä pitoisuus nousi selkeästi, kun taas 29.11.2024 otetussa näytteessä pitoisuus laski, mikä johtui todennäköisesti kasan kastumisesta lumisateen vuoksi.
*   **Kokonaishiili (TC):** Hiilipitoisuus laski apevaunukäsittelyn aikana. Tämä johtuu mikrobien toiminnasta, jossa hiililähdettä käytetään energiana ja muutetaan hiilidioksidiksi.
*   **C/N-suhde:** Lähtötilanteessa C/N-suhde oli korkein. Kompostoinnin edetessä suhde laski optimaaliselle tasolle (25–30), mikä parantaa lopputuotteen laatua orgaanisena lannoitteena.

## Ravinteiden ja haitta-aineiden pitoisuudet
*   **Pää- ja sivuravinteet:** Apevaunukäsittely nosti kaikkien makroravinteiden pitoisuuksia verrattuna lähtötilanteeseen. Erityisen merkittävää kasvu oli fosforin, magnesiumin, kaliumin, kalsiumin ja rikin osalta.
*   **Hivenravinteet:** Pitoisuudet kasvoivat raudan, kuparin, sinkin, mangaanin ja nikkelin osalta. Boori oli ainoa hivenravinne, jonka pitoisuus laski.
*   **Haitta-aineet:** Pitoisuudet kasvoivat hieman kompostoinnin aikana, mutta pysyivät kaikissa näytteissä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 964/2023 mukaisten orgaanisten lannoitteiden laatuvaatimusten alapuolella.

Pitoisuuksien nousu selittyy pääosin orgaanisen aineksen hajoamisella ja mineralisoitumisella sekä veden ja hiilidioksidin haihtumisella, mikä konsentroi epäorgaanisia yhdisteitä massassa.

## Hanketiedot ja menetelmät
"Kikkareet kolikoiksi" -hanke (1.3.2024 – 28.2.2026) on EU:n osarahoittama ja sitä rahoittaa Pohjois-Savon liitto. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulun Ruokajärjestelmän sekä Bio- ja kiertotalouden tiimit.

Analyysit suoritettiin Savonian biolaboratoriossa Kuopion Savilahdessa käyttäen seuraavia laitteita:
*   Thermo Scientific iCAP PRO ICP-OES (alkuaineanalysaattori)
*   Elementar Vario MAX Cube

Laitteet on hankittu osana EU:n osarahoittamaa (JTF) Bioboost-hanketta.

## Lähteet
*   Danlian, H. ym. (2022). Carbon and N conservation during composting: A review. *Science of The Total Environment*.
*   Gao, Y. ym. (2023). Dynamics of nutrient elements and potentially toxic elements during composting with different organic wastes. *Frontiers in Sustainable Food Systems*.
*   Hong, G. H. ym. (2022). The nitrogen cycle and mitigation strategies for nitrogen loss during organic waste composting: A review. *Chemosphere*.
*   MMM (2023). Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista 964/2023.
*   Zhang, J. ym. (2019). Effects of turning frequency on the nutrients of Camellia oleifera shell co-compost with goat dung and evaluation of co-compost maturity. *PLOS ONE*.

**Kirjoittaja:** Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Bio- ja kiertotalouden tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu.