# Savonia-artikkeli Pro: Hevosenlannasta biokaasua? Tutkimuksia ja kokemuksia meiltä ja muualta

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

04.11.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Bio- ja kiertotalous](https://www.savonia.fi/bio-ja-kiertotalous)[Luonnonvara-ala](https://www.savonia.fi/luonnonvara-ala)[TKI](https://www.savonia.fi/tki)

## Lannasta on mahdollista ottaa talteen myös energiaa

Suomessa on yli 67 000 hevosta, ja hevosenlantaa syntyy arviolta noin miljoona kuutiometriä vuodessa. Lanta sisältää sekä energiaa tuottavaa orgaanista ainesta että kierrätettäviä ravinteita, mutta biokaasulaitoksissa sitä hyödynnetään toistaiseksi vähän. Ominaisuuksiltaan hevosen kuivikelanta poikkeaa selvästi esimerkiksi lietelannasta, johon suuri osa maatilojen biokaasulaitoksista perustuu. Tässä artikkelissa tarkastellaan tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta, millä ehdoilla hevosenlantaa voidaan hyödyntää olemassa olevissa biokaasulaitoksissa.

## Kuivike vaikuttaa sekä kaasuntuottoon että käsiteltävyyteen

Kuivike vaikuttaa merkittävästi hevosenlannan metaanintuottoon, sillä karsinoista kerättävä lanta sisältää väistämättä myös vaihtelevan määrän kuiviketta. Saksalaisessa tutkimuksessa olkikuivitettu hevosenlanta tuotti selvästi enemmän metaania kuin hamppu-, pellava- tai puupohjaiset kuivikelannat, ja vastaavia havaintoja on tehty sekä Ruotsissa että tuoreessa italialaisessa tutkimuksessa. Puupohjaiset materiaalit jäivät heikoimmiksi, koska puu hajoaa anaerobisessa prosessissa hitaasti. Tulokset viittaavat siihen, että biokaasulaitoksen näkökulmasta kuivikkeella voi olla jopa suurempi merkitys kuin itse hevosenlannalla.

Kuivikkeen on ensisijaisesti toimittava hevosen ja hoitajan hyvinvoinnin, saatavuuden ja kustannusten kannalta hyvin. Vanhemmissa suomalaisissa selvityksissä yleisimpiä kuivikkeita ovat olleet turve ja puupohjaiset kuivikkeet, mutta tuoretta tietoa kuivikkeiden käyttöjakaumasta ei ole saatavilla. Turpeen korvaaminen hevosten kuivikkeena (HEKU) -hanke toi vertailuun myös uudempia kuivikemateriaaleja. Talleilta kerättyjen kuivikelantojen metaanintuottopotentiaali vaihteli huomattavasti, ja erityisen kiinnostavaksi kuivikemateriaaliksi nousi järviruokopelletti.

Kuva 1. Olkikuivitettu pihatto. Lannan mukana poistuvan kuivikkeen määrä ja materiaali vaikuttavat kuivikelannan biokaasukäyttöön. (Kuva: Sanna Hukkanen)

Kuivikkeiden ominaisuuksia on koottu oheiseen taulukkoon. Arvot perustuvat useisiin tutkimuksiin, joissa kuivikkeiden määrä, näytteiden koostumus ja koemenetelmät poikkesivat toisistaan. Siksi arvot kuvaavat ennen kaikkea kuivikkeiden välisiä suhteellisia eroja, eivät yksittäisen tallin lannasta odotettavaa metaanintuottoa.

Taulukko 1. Kuivikkeen vaikutus lannan metaanintuottopotentiaaliin ja käytettävyyteen.

VS (volatile solids) tarkoittaa orgaanista kuiva-ainetta eli biohajoavaa ainesosaa. Metaanintuotto on ilmoitettu orgaanista kuiva-ainetonnia kohti.

## Hevosenlanta maatilakokoluokan biokaasulaitoksessa

Lietelantapohjaisessa maatilalaitoksessa hevosenlanta sopii luontevimmin täydentäväksi syötteeksi. Lietelanta tuo seokseen nestettä ja mikrobikantaa, joihin sekoitettuna hevosenlannan orgaaninen aines voi lisätä kaasuntuottoa. Kalian ja Singhin kokeissa Intiassa hevosenlannan yhteismädätys naudanlannan kanssa onnistui, mutta hevosenlannan osuuden kasvaessa kuitu nousi pintaan ja massa kerrostui, vaikka reaktoreita sekoitettiin kahdesti päivässä.

Ruotsalaisessa laitosmittakaavan kokeessa hevosenlantaa homogenisoitiin pumpattavaan muotoon ennen sen syöttämistä prosessiin käyttämällä sekoitusnesteenä laitoksen mädätysjäännöstä. Näin toimien pääreaktori pysyi sekoittuneena, mutta jälkikaasualtaaseen muodostui kuituinen pintakerros, jota sekoittimet eivät lopulta pystyneet rikkomaan. Lisäksi vastaanotetun materiaalin mukana tuli hiekkaa ja kiviä.

Edellä mainittu koe osoitti, että hevosenlanta voi lisätä kaasuntuottoa, mutta laitoksen sekoituksen, syöttölaitteiden ja epäpuhtauksien poiston on sovelluttava kuitupitoiselle materiaalille. Teknisen soveltuvuuden lisäksi on huomioitava, että tilan ulkopuolelta vastaanotettavan eläinperäisen syötteen käyttöön voi liittyä lupa- ja viranomaisvaatimuksia.

## Hevosenlanta suuressa yhteislaitoksessa

Suurissa yhteislaitoksissa on maatilalaitoksia paremmat mahdollisuudet kiinteiden biomassoja vastaanottoon ja esikäsittelyyn. Kaikki hevosenlanta ei silti ole houkuttelevaa: heikosti hajoava kuivike kasvattaa kuljetettavaa massaa ja vierasesineet (kivet, hevosenkengät) lisäävät laitteiden kulumista. Myös syötteen tasalaatuisuus korostuu, jos lantaa kootaan useilta talleilta.

Myös kuljetusetäisyys merkitsee. Hevostietokeskuksen mukaan kuljetus muuttuu helposti kalliiksi matkan ylittäessä noin 20–25 kilometriä. Siksi kiinnostavimpia voivat olla tallikeskittymät ja suuret tallit biokaasulaitosten lähialueilla. Osa biokaasulaitoksista ottaa hevosenlantaa vastaan jätemaksun hinnalla.

![Suuri teollinen metallijäähdytyslaite, jossa on tikkaat ja jossa lukee lobe ja BIG-Mi, seisoo märällä betonilaatalla muovisten varastosäiliöiden lähellä.](https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/11/Kuva-2-edited.jpg)

Syksyllä 2024 tehdyllä vierailulla tanskalaisessa Vrejlev Møllegårdin biokaasulaitoksessa syötteenä käytettiin sianlietteen lisäksi läheiseltä tallilta saatavaa olkikuivitteista lantaa sekä muita alueelta kerättyjä kuivikepohjaisia materiaaleja. Kuivat syötteet käsiteltiin erillisessä repijäsekoittimessa, jonka jälkeen olkipohjaiseen massaan lisättiin hajottavia mikrobeja. Yrittäjä piti todella olkipitoista lantaa hyvänä syötteenä, ja hänen kokemuksensa perusteella esikäsittely mahdollisti metaanin muodostumisen normaalin viipymän puitteissa. (Kuvat: Anu Tiikkainen)

## Kuivamädätys toimii, mutta laitoksia on vähän

Hevosenlannan korkea kuiva-ainepitoisuus ja kuituinen rakenne tekevät siitä lähtökohtaisesti kuivamädätykseen soveltuvan syötteen. Suomalaisessa kuivamädätyspilotissa hevosen kuivikelannan käsittelyä tutkittiin 209 vuorokauden ajan suotopetireaktorissa. Prosessi pysyi stabiilina, ja kuivikelannan 27–28 prosentin kuiva-ainepitoisuus soveltui hyvin prosessiin. Pilottikokeiden metaanintuotto jäi kuitenkin laboratoriossa määritettyä BMP:tä pienemmäksi.

Suomessa kuivamädätyslaitoksia on vain muutamia, eikä tekniikan toimintavarmuudesta ole yhtä paljon kokemusta kuin lietelantaan perustuvista laitoksista. Siksi hevosenlannan lähivuosien hyödyntämismahdollisuuksia voi olla perusteltua tarkastella ensisijaisesti olemassa olevien märkä- ja kiintomädätyslaitosten kautta.

## Mitä hevosenlannan hyödyntäminen biokaasulaitoksessa edellyttää?

Hevosenlannan biokaasukäytön keskeinen haaste ei ole niinkään metaanintuottopotentiaali vaan materiaalin käytännön käsiteltävyys. Hevosenlannasta tulee kiinnostava syöte, kun siitä saatava hyöty ylittää vastaanoton ja käsittelyn aiheuttaman lisätyön ja kustannukset. Tämä edellyttää hallittua syötteen laatua, toimivaa esikäsittelyä ja kohtuullista kuljetusmatkaa, sekä laitostekniikkaa, joka kestää kuitupitoista materiaalia ja mahdollisia epäpuhtauksia. Hyöty ei myöskään rajoitu energiaan: suomalaisessa kokeessa mädätetyn kuivikelannan typen käyttökelpoisuus kasveille oli noin kaksinkertainen lähtötilanteeseen verrattuna.

Jos hevosenlannan biokaasukäyttö kiinnostaa, mahdollisuuksia kannattaa tarkastella jo kuivikevalinnasta lähtien ja selvittää yhdessä biokaasulaitoksen kanssa, millainen kuivikelanta soveltuisi sen syötteeksi. Olennaista ei ole rakentaa hevosenlannalle omaa ratkaisua, vaan löytää tallin ja olemassa olevan biokaasulaitoksen välille toimiva yhteistyömalli.

#### Kirjoittaja

Anu Tiikkainen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

#### Lähteet

Böske, J. ym. 2014. Anaerobic digestion of horse dung mixed with different bedding materials in an upflow solid-state (UASS) reactor at mesophilic conditions

Chiumenti, A. ym. 2026. Anaerobic digestion of horse manure and straw-based horse litter.

Hadin, Å. & Eriksson, O. 2016. Horse manure as feedstock for anaerobic digestion.

Hamunen, S., Storskrubb, J., Högel, H. & Saastamoinen, M. 2026. Hevosenlannan jatkokäyttömahdollisuudet. Harjun Oppimiskeskus Oy.

Hamunen S., Högel, H., Blasco, L., Tampio, E., Salo, T., Storskrubb, J., & Saastamoinen, M. 2026. Turpeen korvaaminen hevosten kuivikkeena. Kuivikevertailujen tulokset. Harjun Oppimiskeskus Oy.

Hevostietokeskus. Hevosenlannan hyödyntämismahdollisuuksista.

Kalia, A. K. & Singh, S. P. 1998. Horse dung as a partial substitute for cattle dung for operating family-size biogas plants in a hilly region

Luonnonvarakeskus 2017. Hevosenlannan käsittely Suomessa.

Luonnonvarakeskus 2024. Excretion calculations of horses in Finland.

Olsson, L. ym. 2014. Biogas – samrötning av hästgödsel med nötflytgödsel.

Tiikkainen, A. 2024. Vierailumuistiinpanot, Vrejlev Møllegård, Tanska.

#### Lisälukemista

Hanski, T. 2014. Kaasuntuotannon kannattavuus hevosenlantakuivikeseoksesta hevostallinpitäjän näkökulmasta. Oulun yliopisto.