# Hyvät eväät kannon nokkaan – Luonto henkisen kriisinkestävyyden aarrearkkuna tutkimusten ja Mikko ”Peltsi” Peltolan sanoittamana - Savonia-AMK

> Luonto on mieletön aarrearkku. Se on meille myös paikka vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttämme.

## Kokonaisturvallisuus ja henkinen resilienssi

Kokonaisturvallisuus perustuu ajatukseen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta kaikissa tilanteissa. Perinteisesti painopiste on ollut rakenteellisissa, teknisissä ja institutionaalisissa ratkaisuissa, mutta yhä selvemmin tutkimus ja käytännön varautumistyö osoittavat, että yksilöiden ja yhteisöjen henkinen kriisinkestävyys on olennainen osa yhteiskunnan toimivuutta häiriö- ja poikkeusoloissa. 

Viime vuosina kiinnostus on kohdistunut myös siihen, millaisia voimavaroja arjen ympäristöt – ja erityisesti luonto – voivat tarjota psyykkisen resilienssin vahvistamisessa. Luonnon merkitystä hyvinvoinnille ei tarkastella enää vain terveyskysymyksenä, vaan yhä useammin osana laajempaa yhteiskunnallista resilienssiä, joka kytkeytyy kriisivalmiuteen, palautumiskykyyn ja kansalaisten toimintakykyyn häiriötilanteissa.

Ketolan (2024) analyysi pohjoismaisesta resilienssistä osoittaa, että vaikka institutionaalinen kriisinkestävyys on vahvaa, yksilöiden ja yhteisöjen arjen voimavarojen merkitys jää usein alikorostetuksi. Tämä havainto nostaa esiin tarpeen tarkastella myös ympäristötekijöitä – kuten luontoa – osana henkistä varautumista.

## Tutkimusnäyttö luonnon vaikutuksista

Luonnolla on havaittu olevan monenlaisia positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin ja resilienssin vahvistumiseen:

*   **Stressin vähentäminen:** Beute, Lammel, Marselle, Davies, Olszewska-Guizzo, Glanville, Andreucci, Keune, Remmen, Russo ja de Vries (2023) ovat osoittaneet, että luonnonympäristöissä oleskelu vähentää stressiä, tukee mielialaa ja parantaa psyykkistä hyvinvointia.
*   **Fysiologinen rauhoittuminen:** Luontoympäristöt tukevat tahattoman tarkkaavaisuuden palautumista ja aktivoivat autonomista hermostoa tavalla, joka edistää fysiologista ja psyykkistä rauhoittumista (Beute ym. 2023; Freymueller, Schmid, Senkler, Lopez Lumbi, Zerbe, Hornberg & McCall 2024).
*   **Väestötason terveyshyödyt:** Laaja brittiläinen pitkittäistutkimus (yli 2 miljoonaa henkilöä) osoittaa, että suurempi ympäristön vihreys ja parempi pääsy viher- ja sinialueille ovat yhteydessä vähäisempään mielenterveyden häiriöiden riskiin (Geary, Thompson, Mizen, Akbari, Garrett, Rowney, Watkins, Lyons, Stratton, Lovell, Nieuwenhuijsen, Parker, Song, Tsimpida, White, White, Williams, Wheeler, Fry & Rodgers 2023).
*   **Emotionaalinen säätely:** Metsäaltistus ja *forest bathing* (shinrin-yoku) vähentävät kielteistä itseen kohdistuvaa ajattelua, lisäävät itsemyötätuntoa ja tukevat emotionaalista säätelyä (Szitás, Halamová, Ottingerová & Schroevers 2024).

## Mikko ”Peltsi” Peltola ja luonnon merkitys arjessa

Kuopiolaisilla oli 27.3.2026 mahdollisuus keskustella luonnon ja henkisen kriisinkestävyyden yhteydestä Mikko ”Peltsi” Peltolan kanssa. Tilaisuus oli osa Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhankkeen *Puhetta kokonaisturvallisuutta – Studia Securita* -sarjaa.

Peltsin ajatuksia luonnosta:
*   **Luonto on osa arkea:** Luontokokemusta ei tarvitse hakea kaukaa; kotimetsä toimii erinomaisena virkistyspaikkana koko perheelle.
*   **Eväsretken voima:** Pienikin eväs, kuten banaani, muuttaa luonnossa olemisen retkeksi, mikä antaa erityisesti lapsiperheille lisäarvoa luontokokemukseen.
*   **Yhteiset kokemukset:** Yhteiset retket pojan kanssa ovat vahvistaneet isä-poikasuhdetta, henkistä kriisinkestävyyttä ja minäpystyvyyden tunnetta. Luonnossa opitut taidot ovat hyödyllisiä myös häiriö- ja poikkeustilanteissa.

***

*Kirjoittaja: Pia Viklund, hankejohtaja, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhanke, Savonia-ammattikorkeakoulu*