# Savonia-artikkeli Pro: Ikääntyvät naiset päihdepalvelujen katveessa

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

05.11.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Sosiaali- ja terveysala](https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala)

Ikääntyneiden naisten alkoholinkäyttö on ilmiö, johon sosiaali- ja terveyspalveluissa on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vuonna 2024 Suomessa kuoli yli 300 iältään 55–94-vuotiasta naista alkoholiperäisiin sairauksiin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin (Tilastokeskus, 2024). Samalla päihdepalveluja tarvitsevien ikääntyneiden määrän on arvioitu kasvavan tulevaisuudessa jopa lähes puoleen miljoonaan (Runstein, 2022). Tämä korostaa tarvetta tarkastella ikääntyneiden naisten alkoholinkäyttöä sekä hyvinvoinnin että sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta.

Tämä artikkeli perustuu Leijokari-Olosundèn YAMK opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin ikääntyneiden päihdetyössä käytettyjä interventioita sekä sitä, miten ikääntyneet naiset ja ikäeettisyys huomioidaan tutkimuksissa. Katsaukseen valikoitui 13 vertaisarvioitua tutkimusta vuosilta 2016–2026. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Savonia-ammattikorkeakoulun ja Mieliteko 2.0- ohjelma.

## Ikääntyvät naiset, häpeä ja päihteisiin liittyvä stigma

Ikääntyneet hakeutuvat päihdehoitoon nuorempia harvemmin. Behrendt ym. (2025) totesivat, että vain 5 % 55–80-vuotiaista hakeutui hoitoon. Ikääntyneiden naisten kohdalla tilanteeseen liittyy erityisiä tekijöitä. Naisen elimistö on miehen elimistöä herkempi alkoholin vaikutuksille, ja haittoja voi ilmetä jo pienemmillä käyttömäärillä. Lisäksi naisten päihteiden käyttöön liittyy häpeää, stigmaa ja vaikenemista, jotka voivat estää tai viivästyttää avun hakemista (Holtzhauer ym., 2026). Ikääntyneet naiset jäävätkin päihdepalveluissa helposti näkymättömäksi ryhmäksi.

Tarkasteltujen tutkimusten perusteella ikääntyneiden päihdetyön interventiot jäsentyivät viiteen pääteemaan: digitaaliset ja helposti saavutettavat auttamisen keinot, motivaatiota ja muutosta tukevat hoitomuodot, vertaistuki ja kokonaisvaltainen psykososiaalinen tuki, ikä- ja sukupuolisensitiivinen auttaminen sekä varhainen tunnistaminen ja puuttuminen.

## Digitaaliset ja helposti saavutettavat auttamisen keinot

Kolmessa tutkimuksessa hyödynnettiin verkkopohjaisia tai mobiililaitteilla toteutettavia menetelmiä alkoholinkäytön vähentämiseksi tai haittojen ehkäisemiseksi. Menetelmät olivat verkkopohjainen interventio Rethink My Drink (Mewton ym. 2026), AAT-App+, älypuhelimen kautta toteutettava interventio (Bolt ym. 2026) ja verkkopohjainen terveydenedistämisen #WaysToRelax-materiaali (Ferguson ym. 2027). Verkkopohjaisella interventiolla saatiin näyttöä alkoholinkäytön vähentymisestä, kun taas älypuhelinsovelluksen vaikuttavuudelle ei saatu tutkimuksella vahvistusta. Ikääntyneiden näkökulmasta aineistossa korostui digitaalisen intervention sisällön sovittaminen kohderyhmän kokemuksiin ja tarpeisiin.

## Motivaatiota ja muutosta tukeviin hoitomuodot

Motivaation vahvistaminen ja käyttäytymisen muutoksen tukeminen nousivat useissa tutkimuksissa keskeisiksi alkoholinkäytön hoitomuodoiksi. Näissä tarkasteltiin erityisesti motivoivaa terapiaa (MET), motivoivaa haastattelua sekä ikääntyneille mukautettua Community Reinforcement Approach -menetelmää (CRA). Schølerin ym. (2025) tutkimuksessa tulokset olivat positiivia alkoholinkäytön vähentyessä ja elämänlaadun parantuessa. Helpotuksenhakuinen juominen oli kuitenkin yhteydessä heikompiin hoitotuloksiin. Tulokset eivät kuitenkaan osoittaneet, että menetelmien yhdistäminen tai noudattaminen olisi aina yhteydessä parempaan lopputulokseen (Andersen ym. 2020). Sen sijaan motivoivaan työskentelyyn perustuvat hoitomuodot näyttäytyivät käyttökelpoisina myös ikääntyneiden hoidossa (Kramer ym. 2019). Tryggedsson ym. (2025) tarkastelivat myös sukupuolen merkitystä MET- ja MET+CRA-hoitojen tuloksiin. Tutkimuksessa ei tullut esille sellaista sukupuolieroa, joka olisi estänyt hoidosta hyötymisen, mutta naisilla tulos oli kuitenkin hieman vähäisempi.

## Vertaistuki ja kokonaisvaltainen psykososiaalinen tuki

Vertaistuen ja muun psykososiaalisen tuen merkitys korostui erityisesti laadullisissa tutkimuksissa. Van den Bulk ym. (2025) tutkimuksessa ikääntyneet kokivat toimiviksi interventioiden osatekijöiksi tiedon lisäämisen alkoholin terveyshaitoista, vertaisten ja läheisten tuen, yhteydenpidon tukea antaviin tahoihin, sekä oman juomiskäyttäytymisen hallinnan oppimisen. Myös motivaation vahvistuminen tunnistettiin muutosta tukevaksi tekijäksi. Ermannin ym. (2016) ja Sandersin (2025) tutkimuksissa tarkasteltiin AA-ryhmän merkitystä ikääntyville naisille. Tutkimuksen tulokset korostivat vertaistuen lisäksi yhteisöön kuulumisen merkitystä ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Tärkeää oli myös mahdollisuus käsitellä omaa elämäntilannetta turvallisessa ympäristössä.

## Ikä- ja sukupuolisensitiivinen auttaminen

Jirwe ym. (2024),tarkastelivat ikääntyneiden kokemuksia alkoholiriippuvuudesta, hoitoon hakeutumisesta ja hoitomieltymyksistä. Alkoholiriippuvuuteen liittyvät häpeä ja stigma nousivat keskeisiksi hoitoon hakeutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Ongelman tiedostaminen puolestaan tuki avun hakemista. Tutkimuksen tuloksissa korostettiin erityisesti naisilla yksilöllisten ja stigmaa vähentävien interventioiden merkitystä. Ikää tai sukupuolta ei tarkastella yksittäisenä tekijänä, vaan osana henkilön laajempaa elämäntilannetta Tryggedsson ym. (2025). Ferguson ym. (2017) mukaan ikääntyneille suunnatun alkoholihaittojen ehkäisymateriaalin tulisi olla myönteiseen muutokseen kannustavaa, ilman leimaavaa tai moralisoivaa lähestymistapaa. Dauber ym. (2018) toivat esiin ikääntyneiden naisten sosiaaliseen elämäntilanteeseen liittyviä erityispiirteitä, alkoholinkäyttöhäiriön vuoksi hoidossa olleet ikääntyneet naiset olivat vastaavia miehiä useammin leskiä tai yksinasuvia.

## Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen

Varhaisen tunnistaminen ja puuttuminen muodosti muita teemoja pienemmän kokonaisuuden, jossa korostui alkoholihaittojen ehkäisy ennen riippuvuuden kehittymistä. Brightin ja Williamsin (2018) tutkimuksessa arvioitiin ikääntyneille suunnattua OWL-varhaisinterventiota. Tutkimuksen tulokset ikääntyneille suunnatun varhaisintervention soveltuvuutta käytännön palveluihin, mutta jatkotutkimukselle oli tarvetta. Fergusonin ym. (2017) tutkimus verkkopohjaisesta terveydenedistämismateriaalista täydensi teemaa, ja tutkimus toi esiin tarpeen luoda uusia keinoja ikääntyneiden alkoholinkäytön vähentämiseksi.

## Johtopäätökset

Tuloksien perusteella voidaan todeta ikääntyneiden alkoholinkäyttöön liittyvän auttamisen olevan hedelmällisintä, kun se muodostuu useista toisiaan täydentävistä lähestymistavoista. Yhtä yksittäistä auttamisen keinoa ei voida aineiston perusteella nostaa muita selvästi paremmaksi. Ikääntyneiden naisten toipumisessa korostuivat vertaistuki, yhteisöllisyys, turvallinen ympäristö sekä yksilöllisen elämäntilanteen, traumojen, häpeän ja stigman huomioiminen. Hoitomenetelmien yhdistäminen ei välttämättä parantanut tuloksia, ja digitaalisten interventioiden vaikutukset vaihtelivat, mikä korosti yksilöllisen tuen merkitystä.

Huomionarvoista oli, että vuosille 2016–2026 kohdistettu kirjallisuushaku tuotti kohderyhmää, yli 55-vuotiaita naisia koskevia tutkimuksia niukasti. Tämän takia naiserityinen tai sukupuolisensitiivinen näkökulma jäi suppeaksi. Tulosta voidaan pitää merkittävänä tutkimusaukkona.

Autonomia on keskeinen eettinen periaate ikääntyneiden päihdeongelmien käsittelyssä. Ikääntymiseen liittyvien muutosten vaikutuksista alkoholin ja lääkkeiden metaboliaan sekä mahdollisista yhteisvaikutuksista informoiminen tarjoaa vähemmän konfrontatiivisen lähestymistavan kuin suora keskustelu ongelmallisista käyttötavoista (Ogbonna & Lembke 2019). Ammattilaiselta vaaditaan rohkeutta ottaa alkoholinkäyttö puheeksi myös silloin, kun aihe tuntuu henkilökohtaiselta tai herkältä. Vaikeankaan asian kysyminen ei vahingoita asiakasta, kun kohtaaminen perustuu kunnioitukseen. Sen sijaan kysymättä jättäminen voi sulkea pois mahdollisuuden keskusteluun ja avun saamiseen.

#### Kirjoittajat

Tanja S Leijokari-Olosundé, Mielenterveys -ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, Yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

#### Lähteet

Andersen, K., Behrendt, S., Bilberg, R., Bogenschutz, M. P., Braun, B., Buehringer, G., Ekstrøm, C. T., Mejldal, A., Petersen, A. H. & Nielsen, A. S. 2020. Evaluation of adding the community reinforcement approach to motivational enhancement therapy for adults aged 60 years and older with DSM-5 alcohol use disorder: a randomized controlled trial. Addiction 115 (1), 69–81. Saatavissa: [https://doi.org/10.1111/add.14795](https://doi.org/10.1111/add.14795)

Behrendt, S., Kuerbis, A., Mejldal, A. ym. 2025. Predictors of long-term alcohol use disorder treatment receipt among middle-aged and older adults with problematic alcohol use. Drug and Alcohol Review 44 (7), 1979–2002.Saatavissa: [https://doi.org/10.1111/dar.70021](https://doi.org/10.1111/dar.70021)

Bolt, G. L., Piercy, H., Bradshaw, J. & Manning, V. 2024. Smartphone-delivered approach bias modification for reducing harmful drinking amongst middle-older age adults: Secondary analyses of a single-arm pilot study. Drug and Alcohol Review 43 (4), 956–968.Saatavissa: [https://doi.org/10.1111/dar.13827](https://doi.org/10.1111/dar.13827)

Bright, S. J. & Williams, C. M. 2018. Evaluation of Australia’s first older adult-specific early intervention for reducing alcohol-related harm. Australian Health Review 42 (6), 676–679.Saatavissa: [https://doi.org/10.1071/ah17013](https://doi.org/10.1071/ah17013)

Dauber, H., Pogarell, O., Kraus, L. & Braun, B. 2018. Older adults in treatment for alcohol use disorders: service utilisation, patient characteristics and treatment outcomes. Substance Abuse Treatment, Prevention,Policy(13), 40.Saatavissa: [https://doi.org/10.1186/s13011-018-0176-z](https://doi.org/10.1186/s13011-018-0176-z)

Ermann, L. S., Lawson, G. & Burge, P. L. 2016. Unexpected social benefits of Alcoholics Anonymous for older women. Adultspan Journal 15 (1), 13–24. Saatavissa: [https://mds.marshall.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1056&context=adsp](https://mds.marshall.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1056&context=adsp)

Ferguson, N., Savic, M., Manning, V. & Lubman, D. 2017. #WaysToRelax: Developing an online alcohol-related health promotion animation for people aged 55 and older. Public Health Research & Practice 27 (2), 2721718.Saatavissa: [https://doi.org/10.17061/phrp2721718](https://doi.org/10.17061/phrp2721718)

Holzhauer, C. G., Stein, M., Rosen, R., Grigorian, H., Iverson, M. & Epstein, E. E. 2026. Alcohol misuse in older women: A scoping review of correlates, consequences, treatment, and prevention. Alcohol Research 46 (1), 02. Saatavissa: Unexpected Social Benefits of Alcoholics Anonymous for Older Women

Jirwe, M., Andreasson, S. & Wallhed Finn, S. 2024. Alcohol dependence, treatment seeking, and treatment preferences among elderly: A qualitative study. Journal of Addictions Nursing 35 (1), 28–35. Saatavissa: [https://doi.org/10.1097/jan.0000000000000564](https://doi.org/10.1097/jan.0000000000000564)

Kramer Schmidt, L., Moyers, T. B., Nielsen, A. S. & Andersen, K. 2019. Is fidelity to motivational interviewing associated with alcohol outcomes in treatment-seeking 60+ year-old citizens? Journal of Substance Abuse Treatment 101, 1–11. Saatavissa: [https://doi.org/10.1016/j.jsat.2019.03.004](https://doi.org/10.1016/j.jsat.2019.03.004)

Mewton, L., Winter, V., Hoy, N., Visontay, R., Davies, S., Kochan, N., Baillie, A., Chapman, C., Newton, N. C., Sunderland, M., Sachdev, P. S. & Teesson, M. 2026. Effect of the online Rethink My Drink alcohol intervention on alcohol use and cognition in older adults in Australia: a randomised controlled trial. Lancet Public Health 11 (5), e318–e328. Saatavissa: [https://doi.org/10.1016/s2468-2667(26)00056-3](https://doi.org/10.1016/s2468-2667(26)00056-3)

Runstein, S. 2024. Ikääntyneiden päihdehäiriöt ja riippuvuudet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 140 (4), 327–332. Saatavissa: [https://www.duodecimlehti.fi/duo18119](https://www.duodecimlehti.fi/duo18119).

Sanders, J. 2025. A qualitative cohort analysis of older women in Alcoholics Anonymous (AA). Alcoholism Treatment Quarterly 43 (1), 13–26. Saatavissa: [https://psycnet.apa.org/doi/10.1080/07347324.2024.2381511](https://psycnet.apa.org/doi/10.1080/07347324.2024.2381511)

Tilastokeskus. 2024. Alkoholiperäisiin syihin kuolleet tilaston peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 2005–2024. Saatavissa: [https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/11bx.px](https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/11bx.px).

Tryggedsson, J. S. J., Andersen, K., Behrendt, S., Bogenschutz, M. P., Buehringer, G. & Søgaard Nielsen, A. 2025. Exploring the role of gender on treatment outcomes in older adults with alcohol use disorder. Alcohol: Clinical and Experimental Research 49 (11), 2553–2566. [https://doi.org/10.1111/acer.70164](https://doi.org/10.1111/acer.70164)

Ogbonna, C. I. & Lembke, A. 2019. Substance use among older adults: Ethical issues. Focus 17 (2), 143–147. Saatavissa: [https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6527007/](https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6527007/)

Schøler, P. N., Søgaard Nielsen, A., Witkiewitz, K., Bogenschutz, M., Bilberg, R., Mellentin, A. I. & Andersen, K. 2025. Relief craving severity moderates nonpharmacological treatment outcomes in treatment-seeking older adults with alcohol use disorder. Alcohol: Clinical and Experimental Research 49 (8), 1803–1817.Saatavissa: [https://doi.org/10.1111/acer.70097](https://doi.org/10.1111/acer.70097)

Van den Bulck, F. A. E., Rozema, A. D., van de Mheen, D., Knijff, R., Bovens, R. H. L. M., Stutterheim, S. E. & Crutzen, R. 2025. Working elements in interventions to reduce problematic alcohol use according to older adults: A realist evaluation. Journal of Applied Gerontology 44 (9), 1435–1447. Saatavissa: Relatives’ Perspectives on What Works to Reduce Problematic Alcohol Use in Older Adults: A Realist Evaluation – PMC

Wadd, S. & Dutton, M. 2018. Accessibility and suitability of residential alcohol treatment for older adults: A mixed method study. Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 13 (1), 49. Saatavissa: [https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30545381/](https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30545381/)