# Ilmastonmuutoksen varjossa kasvaa hyväksikäytön riski - Savonia-AMK

> Kerrostuva haavoittuvuus ilmastosiirtymissä lisää hyväksikäytön riskejä. Varautuminen on vielä alkuvaiheessa.

## Ilmastonmuutos ja muuttoliikkeen kasvu

Ilmaston lämpeneminen, äärimmäiset sääilmiöt ja luonnonvarojen ehtyminen pakottavat lukuisia ihmisiä lähtemään nykyisiltä elinalueiltaan. Tulvat, kuivuus ja merenpinnan nousu aiheuttavat jo nyt merkittävää muuttoliikettä esimerkiksi Etelä-Aasiassa sekä Afrikassa. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti ihmisiin ja alueisiin, joiden osuus päästöjen tuottajina ja ilmastonmuutoksen vauhdittajana on ollut vähäinen.

Ilmastonmuutos aiheuttaa ympäristökatastrofien lisäksi sekä taloudellisia että sosiaalisia kriisejä. Ilmaston lämmetessä yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa asuinolosuhteiden muuttuessa elinkelvottomiksi. Samalla kasvaa riski joutua hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhriksi.

## Haavoittuvuuden kasautuminen

Ilmastosiirtolaisuus lisää haavoittuvuutta erityisesti silloin, kun ilmastoon liittyvä muuttoliike tapahtuu ilman virallista oleskelustatusta. Purojärven ja Vaislen (2025) YAMK-opinnäytetyössä toteutetun Delfoi-tutkimuksen asiantuntijapaneelin osallistujat arvioivat, että ilmastonmuutokseen liittyvä haavoittuvuus kasautuu erityisesti naisille, lapsille sekä paperittomille ja matalasti koulutetuille ihmisille. Haavoittuvuutta lisäävät yksilöllisten olosuhteiden lisäksi rakenteelliset tekijät, kuten epävirallinen työmarkkina-asema ja vaikeus saada tarvitsemaansa viranomaisapua.

Ilmastosiirtolaiset jäävät tällä hetkellä lähes poikkeuksetta ilman virallista pakolaisstatusta, sillä kansainväliset oikeusjärjestelmät eivät tunnista ilmastoon liittyvää siirtymistä kansainvälisen suojelun ja pakolaisaseman perusteeksi. Tämä oikeudellinen tyhjiö altistaa ilmaston vuoksi siirtyvät ihmiset hyväksikäytölle ja ihmiskaupan riskeille.

## Varautumisen puutteet Suomessa

Tulevaisuudessa asumiskelpoisuuden mahdollistava ilmasto ja turvallinen yhteiskunta voivat tehdä maastamme houkuttelevan kohteen ilmastosiirtolaisille. Tällöin hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskit sekä näihin liittyvät yhteiskunnalliset vastuut kasvavat.

Purojärven ja Vaislen (2025) tutkimus nostaa esille, että Suomen ja kansainvälisen yhteisön varautuminen ilmastosiirtolaisuuteen sekä siihen kytkeytyvien lieveilmiöiden hallintaan on vielä selvästi puutteellista. Tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että Suomen valmiudet vastata ilmastosiirtolaisuuden ja siihen liittyvän ihmiskaupparikollisuuden riskien kasvuun ovat toistaiseksi rajalliset. Lainsäädäntö, palvelujärjestelmät ja viranomaisten välinen yhteistyö eivät vielä huomioi ilmiön laajuutta ja sen tulevia vaikutuksia.

## Ratkaisuehdotuksia ja globaali vastuu

Ilmastosiirtolaisuuteen varautuminen edellyttää monialaista, ennakoivaa ja vastuullista yhteistyötä. Tarvitaan kriittistä ja avointa keskustelua siitä, millaisia toimenpiteitä Suomessa tulisi toteuttaa, jotta yhteiskunta olisi valmis mahdolliseen ilmastosiirtolaisten määrän kasvuun.

Purojärven ja Vaislen (2025) tutkimus todentaa, että ilmastosiirtolaisuus vaatii sekä kansallista että kansainvälistä reagointia. Ratkaisuiksi esitetään kansainvälisen lainsäädännön selkeyttämistä, strategista ja ennakoivaa suunnittelua, monialaista yhteistyötä, tukirakenteiden kehittämistä sekä esimerkillä johtamista. Yhtenä esimerkkinä tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat ehdottavat tilapäisen suojelun mallin laajentamista koskemaan myös ilmastosiirtolaisia.

Ilmastosiirtolaisuutta ei tule tarkastella ainoastaan humanitaarisena tai hallinnollisena ilmiönä. Se on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Niiden maiden, jotka ovat historiallisesti tuottaneet eniten päästöjä, tulisi myös kantaa vastuu niistä seurauksista, joita ilmastonmuutos aiheuttaa ihmisten elinolosuhteille ja turvallisuudelle.

## Kirjoittajat

*   **Nora Purojärvi**, tradenomi (YAMK) -opiskelija, kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Terhi Vaisle**, tradenomi (YAMK) -opiskelija, kestävän tulevaisuuden asiantuntijan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Minna Hoffrén**, lehtori, FT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Pehkonen**, lehtori, YTM, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet

*   Desai, B. H. 2022. Regulating global climate change: From common concern to planetary concern. Environmental Policy and Law, 52 (5–6), 331–347.
*   Farivar, M. 2024. COP29: Climate-induced migration in the spotlight. Voice of America.
*   The Guardian 2025. Sea level rise could force millions to migrate within decades, study finds.
*   Palander, J. 2025. Ilmastosiirtolaisten suojelu ja hallinta – kenellä on vastuu ihmisten hyvinvoinnista? Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 16 (4).
*   Purojärvi, N. & Vaisle, T. 2025. Kerrostuva haavoittuvuus muuttuvassa ilmastossa: suuntaviivoja ilmastosiirtolaisuuden ja ihmiskaupan ilmiöihin varautumiseen. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Xiang, X. 2022. The Dilemma Faced by Climate Displaced People. Atlantis Press. Proceedings of the 2022 8th International Conference on Humanities and Social Science Research (ICHSSR 2022). Advances in Social Science, Education and Humanities Research, volume 664, 755–759.