# Johtajuus, merkityksellisyys ja sisäinen kasvu yhteisöohjautuvuuden perustana

> Tässä artikkelissa tarkastellaan hoivatyötä kolmen työelämäkulttuurin muutosta tarkastelevan ajattelijan näkökulmista.

## Johdanto
Hoiva-alan työntekijät kohtaavat päivittäin ihmisiä sairauden, vanhenemisen ja kuoleman äärellä. Samanaikaisesti alaa koettelevat henkilöstöpula, resurssien niukkuus ja kasvavat hallinnolliset vaatimukset. Näissä olosuhteissa korostuu tarve tarkastella hoivatyötä muutenkin kuin vain teknisenä suorituksena. Toisesta huolehtiminen voidaan nähdä ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia tukevien tekojen kokonaisuutena, jota tehdään sydämellä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan hoivatyötä kolmen työelämäkulttuurin muutosta tarkastelevan ajattelijan, **Perttu Salovaaran**, **Frank Martelan** ja **Karl-Johan Spiikin** näkökulmien kautta. Heitä yhdistää puhe johtajuudesta, merkityksellisyyden tunteesta ja sisäisestä kasvusta. Samoihin teemoihin on pureuduttu myös Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston yhteisessä vuosina 2023–2025 toimineessa *Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä* -hankkeessa.

## Perttu Salovaara: Johtajuus ihmisten välisenä tilana
Dosentti Perttu Salovaaran (2019) mukaan johtajuus rakentuu tilanteissa, joissa ihmiset jakavat keskinäisen tilan ja mahdollistavat toisilleen vaikuttamisen ja kasvun. Johtajuuden ytimessä on kyky olla läsnä, kuulla ja tunnistaa toisen inhimillinen olemassaolo.

Hoiva-alalla esihenkilöiden tehtävä ei rajoitu hallintoon, vaan heidän tulee kyetä kannattelemaan työntekijöitä tunnetasolla. Yhteisöohjautuvuus muuttaa johtajuuden muotoaan: esihenkilön tehtäväksi tulee rakentaa psykologisesti turvallinen tila, jossa työntekijät voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä, oppia toisiltaan ja kehittää työtään yhdessä.

## Frank Martela: Merkityksellisyys ja psykologiset perustarpeet
Filosofi Frank Martelan (2015; 2020) mukaan työn kokeminen mielekkäänä syntyy kolmesta psykologisesta perustarpeesta:
*   **Autonomia**
*   **Kyvykkyys**
*   **Yhteenkuuluvuus**

Martelan mukaan työn merkitys ei synny vain tuotoksista, vaan kokemuksesta, että työllä on vaikutusta ja arvoa. Yhteisöohjautuvuus tukee näitä tarpeita: itsemääräämisoikeus lisää motivaatiota, kyvykkyyden kokemus vahvistuu oman osaamisen hyödyntämisellä, ja tiimin yhteenkuuluvuus syvenee yhteisten arvojen ja luottamuksen kautta.

## Karl-Johan Spiik: Työ henkisenä kasvupaikkana
Valmentavan johtajuuden ja tiimityön konsultti Karl-Johan Spiik (2005) lähestyy työtä yksilön henkisen kasvun ja tietoisuuden kehittymisen näkökulmasta. Hoitotyössä sisäinen kasvu liittyy siihen, miten työyhteisö mahdollistaa reflektion, hiljentymisen ja merkitysten tutkimisen.

Spiik (2014) korostaa sisäisen hiljaisuuden merkitystä. Yhteisöohjautuva työyhteisö voi mahdollistaa kiireettömiä hetkiä, jolloin työntekijä voi pysähtyä analysoimaan tuntemuksiaan ja työntekemisen tapojaan, mikä edistää sisäistä kasvua.

## Yhteenveto
Salovaaran, Martelan ja Spiikin näkemykset osoittavat, että hoivatyö on kokonaisvaltaista ja inhimillistä toimintaa. Johtajuus on ihmisten välistä vuorovaikutusta, ja työn merkityksellisyys syntyy kokemuksesta, jossa työntekijä saa äänensä kuuluviin ja toimia oman työnsä parhaana asiantuntijana.

***

*Kirjoittaja: Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu*

## Lähteet
*   Martela, F. (2015). *Hyvän elämä: Mitä merkityksellinen elämä on?* Gaudeamus.
*   Martela, F. (2020). *Miksi työtä tehdään?* Teos.
*   Salovaara, P. (2011). *Johtajuus ihmisyytenä*. Vastapaino.
*   Salovaara, P. (2019). *Ihmislähtöinen johtajuus*. Talentum.
*   Spiik, K.-J. (2005). *Sisäinen kasvu ja työ*. PS-kustannus.
*   Spiik, K.-J. (2014). *Hiljaisuuden voima työssä*. PS-kustannus.