# Kaivosteollisuuden kiertotalouden edistäminen kenttäkokein – sivuvirtojen kehitystyönä uusiotuotteita: osa 1

> Kaksiosaisen blogisarjan ensimmäisessä osassa perehdytään rikastushiekan kenttäpilotoinnin taustaan ja koeasetelmaan.

## Rikastushiekan hyödyntäminen maanparannusaineena

Tutkittava rikastushiekka syntyy teollisuusmineraalikaivoksen sivuvirtana. Kaivoksella louhitaan malmia, jonka pääasiallinen arvomineraali on apatiitti, josta valmistetaan lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineita. Rikastushiekkaa syntyy noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa (Yara Suomi Oy 2020).

Rikastushiekka sisältää ravinteita, jotka voisivat olla kasvien hyödynnettävissä, sekä ominaisuuksia, jotka voivat parantaa maan kemiallista ja fysikaalista rakennetta.

### Ravinnepitoisuudet

| Ravinne | Pitoisuus (%) |
| :--- | :--- |
| Magnesium | 9,60 |
| Kalsium | 5,60 |
| Kalium | 4,90 |
| Fosfori | 0,34 |
| Rauta (hivenravinne) | 5,34 |

Rikastushiekka täyttää lannoitevalmistelainsäädännön raja-arvot haitta-aineiden osalta ja kuuluisi tuotteistettuna todennäköisesti epäorgaanisten maanparannusaineiden luokkaan.

## Aiemmat tutkimukset ja KiertoKasvu-hanke

KiertoKasvu-hankkeessa rikastushiekkaa tutkittiin ensimmäisen kerran kesällä 2023 ruukkumittakaavassa. Tulokset osoittivat, että rikastushiekka edisti kasvien kasvua ja sillä havaittiin lannoittava vaikutus kalsiumin, kaliumin ja magnesiumin osalta. Lisäksi rikastushiekan havaittiin nostavan maaperän pH:ta, mikä voi parantaa ravinteiden ottoa. Tämän vuoksi se soveltuu erityisesti eloperäisille, happamille maalajeille, joissa kalkin tarve voisi vähentyä.

## Peltokokeen toteutus

Peltokokeessa jatkettiin ruukkukokeiden tutkimista kenttäolosuhteissa Kuikkalahti Dairyn tilalla. Tavoitteena oli arvioida kasvien kykyä hyödyntää rikastushiekan ravinteita suuremmassa mittakaavassa.

*   **Lisäysmäärät:** 10 massa-% (RKH-10) ja 15 massa-% (RKH-15), mikä vastaa noin 157 tn/ha ja 235 tn/ha.
*   **Kontrolli:** Koeruudut ilman rikastushiekkaa.
*   **Kasvi:** Westerwoldinraiheinä (30 kg/ha).
*   **Lannoitus:** Yara Mila Y5 (N:P:K – 19,6:4,6:10). Rikastushiekan omia ravinteita ei huomioitu lannoituksessa.
*   **Koejärjestely:** Neljä rinnakkaista koeruutua per käsittely. Koeruutuja ei kalkittu.

## Tietoa hankkeesta

KiertoKasvu-hankkeen tavoitteena on tukea Pohjois-Savon pk-yrityksiä vihreässä siirtymässä, ympäristövaikutusten tunnistamisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Hanke on EU:n osarahoittama, ja sen rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Yrityspalvelut ja Ylä-Savon ammattiopisto.

**Kirjoittajat:**
*   Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Maarit Janhunen, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Tiina Kemppainen, tekninen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

**Lähteet:**
*   Yara Suomi Oy. 2020. Siilinjärven kaivos Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.