# KANO-menetelmän edut osana tuotekehitysprosessia - Savonia-AMK

> KANO-menetelmä tuo asiakkaan odotukset osaksi tuotekehitysprosessin kokonaisuutta.

## Johdanto
Tuotekehitysprojektin merkittävä osa on ottaa huomioon asiakkaan odotukset tuotetta kohtaan. KANO-menetelmä tuo tuotekehitysprosessiin asiakkaan äänen, jonka perusteella voidaan päättää, kuinka tuoteominaisuuksia käsitellään prosessin aikana. Analyysissa otetaan yleensä huomioon perus-, suorituskykyyn liittyvät sekä innostavat laatuvaatimukset. Specsoft-järjestelmän tuotekehitysprosessissa KANO-menetelmää on käytetty asiakkaan näkökulman tuomiseksi kokonaisuuteen, joka ohjaa tuotekehitysprosessin lopputulosta.

## KANO-malli ja luokittelu
Japanilainen professori Noriako Kano on tutkinut asiakkaan odotuksia tuoteominaisuuksiin liittyen. Mallin mukaan tuotteella on seuraavanlaisia ominaisuuksia:

*   **Must-Be (Välttämättömät):** Peruskriteerit. Jos näitä ei täytetä, asiakas on erittäin tyytymätön. Niiden täyttäminen ei kuitenkaan lisää tyytyväisyyttä, koska asiakas pitää niitä itsestäänselvyyksinä. Esimerkki: sähkömoottoripyörän kevyt paino.
*   **Performance (Tehokkuutta mittaavat):** Asiakastyytyväisyys on suhteessa täyttymisen tasoon – mitä korkeampi taso, sitä korkeampi tyytyväisyys. Nämä ovat yleensä asiakkaan nimenomaisesti vaatimia ominaisuuksia. Esimerkki: sähkömoottoripyörän akkukapasiteetti.
*   **Attractive (Ilahduttavat):** Ominaisuudet, joita asiakas ei osaa odottaa. Niiden täyttäminen johtaa suhteettoman suureen tyytyväisyyteen, mutta niiden puuttuminen ei aiheuta tyytymättömyyttä. Esimerkki: sähkömoottoripyörän hyvät säilytystilat.
*   **Neutral:** Ominaisuudet, jotka eivät vaikuta asiakastyytyväisyyteen.
*   **Irrelevance / Reverse:** Ominaisuudet, jotka voivat olla merkityksettömiä tai jopa heikentää tuotetta.

## KANO-menetelmän toteutus Specsoft-järjestelmässä
Specsoft-järjestelmään on toteutettu moduuli, joka integroi KANO-menetelmän osaksi tuotekehitysprosessia.

### Kyselyn määrittely
Tuoteominaisuuksien merkitys määritellään asiakaskohderyhmälle suunnatulla kyselyllä. Kyselyä varten määritellään:
*   Tuotetta tai palvelua kuvaava otsikko
*   Kehittävän osapuolen logo
*   Saatekirje (taustatiedot, kyselyn tarkoitus ja ohjeistus)
*   Loppuviesti

Käyttäjällä on käytettävissään esimerkkipohja, joka selkeyttää sisällön luontia.

### Vastaajaryhmät ja vertailu
Kyselyn julkaisun yhteydessä luodaan yksilölliset linkit eri vastaajaryhmille. Tämä mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa vertailun siitä, miten tuoteominaisuuksien odotukset eroavat eri ryhmien välillä. Kyselyssä ominaisuudet voidaan ryhmitellä työkierron tai ylätason ominaisuuksien mukaan.

### Analysointi ja tallennus
Kyselyn analysaattorissa määritellään tuoteominaisuuksien KANO-luokat. Käyttäjä voi tarkastaa alustavat päätökset ja tarvittaessa muuttaa valintoja. Tallennetut tiedot siirtyvät suoraan tuotekehitysprosessin seuraavaan vaiheeseen suunnitteluvaatimusten määrittelyä varten.

## Yhteenveto
KANO-menetelmän hyödyntäminen auttaa kääntämään asiakkaan odotukset konkreettisiksi toimenpiteiksi. Painottamalla pakollisia ominaisuuksia, suorituskyvyn mittareita ja asiakasta ilahduttavia tekijöitä, yritys voi saavuttaa kilpailuetua ja luoda erinomaisen pohjan tuleville tuotekehitysprojekteille.

***

**Kirjoittaja:** Timo Lassila, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
**Projekti:** Specsoft teknologiateollisuuden tuotekonseptointisovelluksen kehittäminen
**Rahoitus:** Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – Innovatiivinen Suomi

## Lähteet
*   Hietikko, E. KANO-PERIAATE. Savonia Blogi 9.3.2021.
*   Hietikko, E. Quality Function Deployment (QFD). Savonia Blogi 5.4.2021.
*   Tanskanen, A. 2025. Suunnitteluvaatimusten tavoitearvojen optimointi. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Sauerwein, Elmar & Bailom, Franz & Matzler, Kurt & Hinterhuber, Hans. 1996. The Kano Model: How to Delight Your Customers. International Working Seminar on Production Economics.