# Savonia-artikkeli Pro: Kansainvälisestä yhteistutkinnosta kansallista osaamista: Mitä Savonia-ammattikorkeakoulu oppi eurooppalaisesta kehitystyöstä?

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

01.10.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[EU4DUAL](https://www.savonia.fi/eu4dual)[Master School](https://www.savonia.fi/master_school)

Kansainvälisiä yhteistutkintoja tarkastellaan usein opiskelijoille tarjottuina mahdollisuuksina: kansainvälisenä oppimisympäristönä, liikkuvuutena ja eri korkeakoulujen osaamisen yhdistämisenä. Vähemmälle huomiolle jää se, kuinka merkittävästi niiden kehittäminen kasvattaa mukana olevien korkeakoulujen osaamista.

Joint Master in Green Economy and Sustainable Future -tutkinnon kehittäminen tarjosi Savonia-ammattikorkeakoululle mahdollisuuden rakentaa osaamista, jota voidaan hyödyntää tulevissa yhteistutkinnoissa, eurooppalaisessa yhteistyössä ja suomalaisen korkeakoulukentän kehittämisessä. Samalla oma asiantuntijuuteni laajeni koulutuksen johtamisesta kansainvälisten tutkintorakenteiden, laadunvarmistuksen ja korkeakoulukumppanuuksien kehittämiseen.

## Yhteistutkinnon kehittäminen on enemmän kuin opetussuunnitelmatyötä

Joint Master in Green Economy and Sustainable Future on neljän korkeakoulun yhdessä kehittämä 90 opintopisteen kansainvälinen ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnonmyöntäjinä toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu, itävaltalainen FH JOANNEUM University of Applied Sciences, espanjalainen Mondragon Unibertsitatea ja kroatialainen PAR University of Applied Sciences. Savonia toimii tutkinnon koordinoijana osana EU4Dual-allianssia.

Kehitystyön alkuvaiheessa tarkastelin tehtävää ensisijaisesti koulutuksen johtamisen ja opetussuunnitelmatyön näkökulmasta. Prosessin aikana kävi kuitenkin selväksi, että opetussuunnitelma on vain yksi osa yhteistutkintoa.

Ratkaistavia kysymyksiä olivat tutkintorakenne, opiskelijavalinnat, liikkuvuus, arviointi, hyväksilukeminen, opiskelijapalvelut, tutkintotodistukset ja laadunvarmistus. Samalla neljän korkeakoulun välille oli rakennettava yhteiset vastuut, päätöksentekorakenteet ja toimintaperiaatteet.

Merkittävin oppi oli, että suurin haaste ei ollut opetussuunnitelman laatiminen, vaan yhteisen ymmärryksen rakentaminen eri järjestelmien välille.

## Yhteinen kieli on yhtä tärkeä kuin yhteinen tutkinto

Yksi kehitysprosessin tärkeimmistä havainnoista oli, että samat käsitteet voivat tarkoittaa eri maissa hyvin erilaisia asioita. Yhteistutkinto, jatkuva oppiminen, dual education tai work-integrated learning voivat viitata erilaisiin juridisiin rakenteisiin, pedagogisiin malleihin tai työelämäyhteistyön käytäntöihin.

Työelämään integroitua oppimista koskevissa keskusteluissa havaitsimme, että yhdessä maassa painottui opiskelijan työsuhde, toisessa harjoittelu ja kolmannessa kehittämisprojekteihin perustuva oppiminen. Vaikka käytettiin samoja termejä, käytännöt erosivat merkittävästi.

Siksi yhteisen tutkinnon rakentaminen edellytti käsitteiden avaamista ennen yhteisten ratkaisujen tekemistä. Samalla oma käsitykseni kansainvälisestä yhteistyöstä muuttui: johtaminen tällaisessa ympäristössä perustuu vähemmän päätöksiin ja enemmän yhteisen ymmärryksen rakentamiseen.

Jälkikäteen arvioituna juuri tämä on kansainvälisten yhteistutkintojen kehittämisen ydinkysymys. Yhteinen kieli on yhtä tärkeä kuin yhteinen opetussuunnitelma.

Yhteistä ymmärrystä rakentamassa.

## Savonian vahvuudet tulivat näkyviksi

Kansainvälinen yhteistyö teki näkyväksi myös Savonia-ammattikorkeakoulun vahvuuksia. Kehitystyön aikana havaitsimme, että meillä oli vahvaa osaamista erityisesti ylempien korkeakoulututkintojen suunnittelusta, opiskelijalähtöisistä toimintamalleista sekä laadunvarmistuksesta.

Yhteistutkinnon rakentaminen edellytti eri korkeakoulujen käytäntöjen ja toimintakulttuurien yhteensovittamista. Monet meille tutut ratkaisut olivat kumppaneille uusia, samalla kun heidän näkökulmansa haastoi tarkastelemaan omia toimintatapojamme uudella tavalla. Yhteistyö oli aidosti vastavuoroista: Savonia toi kehittämiseen kokemusta ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rakenteista ja kehittämisestä, kun taas kumppaneilta opimme uusia näkökulmia dual-koulutukseen, kansainvälisten tutkintojen toteuttamiseen ja yhteisten toimintamallien rakentamiseen. Vuoropuhelu auttoi tunnistamaan sekä omien käytäntöjemme vahvuuksia että kehittämiskohteita.

Suomalaisen ammattikorkeakoulujärjestelmän erityispiirteet, kuten kahden vuoden työkokemusvaatimus ja koulutuksen maksuttomuus EU- ja ETA-alueen opiskelijoille, edellyttivät yhteisten ratkaisujen löytämistä. Samalla tunnistimme, että suomalainen korkeakoulujärjestelmä tarjoaa kansainvälisten yhteistutkintojen rakentamiseen enemmän joustavuutta kuin olimme ennakolta ajatelleet.

## Akkreditointi vahvisti yhteistä toimintamallia

Tutkinto arvioitiin European Approach for Quality Assurance of Joint Programmes -menettelyn mukaisesti. Akkreditointiprosessi kehitti omaa asiantuntijuuttani erityisesti kokonaisuuksien hahmottamisessa ja näyttöön perustuvassa itsearvioinnissa.

Jokainen ratkaisu oli pystyttävä perustelemaan ja yhdistämään osaksi yhteistä toimintamallia. Arviointivierailu osoitti myös, kuinka tärkeää on, että johto, opettajat, opiskelijapalvelut ja työelämäkumppanit ymmärtävät ohjelman samalla tavalla. Yhteinen tutkinto ei voi perustua yksittäisten henkilöiden hiljaiseen tietoon, vaan toimintatapojen on oltava näkyviä ja jaettuja.

Akkreditointiprosessin suurin anti ei ollut hyväksytty lopputulos, vaan se, että prosessi pakotti tarkastelemaan tutkintoa opiskelijan näkökulmasta ja osoittamaan, miten yhteiset tavoitteet toteutuvat käytännössä.

## Kansalliseen keskusteluun tarvitaan käytännön kokemusta

Savonian kokemuksen perusteella yhteistutkintojen kehittäminen ei ole ensisijaisesti pedagoginen vaan systeeminen kysymys. Se koskee samanaikaisesti tutkintorakenteita, opiskelijapalveluja, laadunvarmistusta, liikkuvuutta, sopimuksia ja työelämäyhteistyötä.

Eurooppalaisten korkeakouluallianssien edetessä yhä useampi suomalainen korkeakoulu kohtaa samanlaisia kysymyksiä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen ratkaisee ne yksin.

Oman kokemukseni perusteella Suomessa tarvitaan nykyistä järjestelmällisempää tiedon ja käytäntöjen jakamista yhteistutkinnoista. Korkeakouluissa syntyy arvokasta osaamista esimerkiksi sopimuksista, akkreditoinnista, opiskelijahallinnosta ja kansainvälisistä palvelupoluista. Tämän osaamisen kokoaminen yhteen, helposti saatavilla olevaan paikkaan hyödyttäisi sekä uusia yhteistutkintoja suunnittelevia korkeakouluja että kansallista korkeakoulupolitiikkaa.

Yhteistutkinnot tarjoavat samalla mahdollisuuden tarkastella kriittisesti myös suomalaisia käytäntöjä ja rakentaa joustavampia ratkaisuja kansainvälisen yhteistyön tueksi.

## Kokemus velvoittaa jakamaan opittua

Joint Master in Green Economy and Sustainable Future -tutkinnon kehittäminen vahvisti Savonia-ammattikorkeakoulun valmiuksia koordinoida, akkreditoida ja kehittää kansainvälisiä yhteistutkintoja. Samalla oma asiantuntijuuteni laajeni kansainvälisten tutkintorakenteiden, eurooppalaisen laadunvarmistuksen ja korkeakoulujen yhteisten toimintamallien kehittämiseen.

Prosessi osoitti, että yhteistutkintoa ei rakenneta kopioimalla yhden korkeakoulun mallia. Se syntyy tunnistamalla erilaiset järjestelmät, rakentamalla yhteinen ymmärrys ja neuvottelemalla ratkaisuja, joihin kaikki voivat sitoutua.

Työ ei ole aina helppoa. Se vaatii vakiintuneiden käytäntöjen kriittistä tarkastelua ja muutoksen johtamista myös omassa organisaatiossa. Juuri tällaisissa prosesseissa syntyy kuitenkin osaamista, jota suomalaiset korkeakoulut tarvitsevat eurooppalaisen yhteistyön syventyessä.

Kansainvälisten yhteistutkintojen kehittäminen ei ole vain yksittäisten ohjelmien tehtävä. Se on osa suomalaisten korkeakoulujen yhteisen eurooppalaisen toimintakyvyn rakentamista. Siksi myös kehitystyössä syntynyt osaaminen kannattaa jakaa koko korkeakoulukentän käyttöön.

#### Kirjoittaja

Nina Huotari, Master Schoolin koulutuspäällikkö, Joint Programme Coordinator, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

#### Lähteet

EU4Dual Alliance [https://eu4dual.education/](https://eu4dual.education/)

European Approach for Quality Assurance of Joint Programmes [https://www.eqar.eu/kb/joint-programmes/](https://www.eqar.eu/kb/joint-programmes/)

European Approach for Quality Assurance of Joint Programmes. Accreditation Decision. [https://www.eqar.eu/kb/joint-programmes/european-approach-cases/report/?ordering=agency.acronym_primary&id=140874](https://www.eqar.eu/kb/joint-programmes/european-approach-cases/report/?ordering=agency.acronym_primary&id=140874)

European Commission. European Skills, Competences, Qualifications and Occupations (ESCO): Sustainability Manager. [https://esco.ec.europa.eu/fi](https://esco.ec.europa.eu/fi)

European Commission, Joint Research Centre. GreenComp: The European Sustainability Competence Framework.

European Higher Education Area. European Approach for Quality Assurance of Joint Programmes. [https://joint-research-centre.ec.europa.eu/scientific-activities/key-competences-lifelong-learning/greencomp-european-sustainability-competence-framework_en](https://joint-research-centre.ec.europa.eu/scientific-activities/key-competences-lifelong-learning/greencomp-european-sustainability-competence-framework_en)

Joint Master in Green Economy and Sustainable Future [https://eu4dual.education/learn/joint-masters/joint-master-in-green-economy-and-sustainable-future/](https://eu4dual.education/learn/joint-masters/joint-master-in-green-economy-and-sustainable-future/)