# Kansallinen turvallisuus ja koettu eriarvoisuus – onko niillä yhteyttä

> Eriarvoisuus tarkoittaa erilaisia mahdollisuuksia elämässä, joihin vaikuttavat monet tekijät.

## Johdanto
Valtioneuvosto (2021) on periaatepäätöksessään *Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030* asettanut tavoitteiksi eriarvoisuuden vähentämisen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamisen kaikille Suomessa asuville. Savonian hyvinvointikoordinaattorikoulutuksen keskeisiä sisältöjä ovat eriarvoisuuden vähentäminen, osallisuuden edistäminen ja arjen turvallisuus.

## Eriarvoisuuden ilmeneminen ja vaikutukset
Eriarvoisuus tarkoittaa ihmisten erilaisia mahdollisuuksia elämässään, joihin vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset ja alueelliset tekijät. Suomessa eriarvoisuus näkyy elinajanodotteessa, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, tulotasossa, koulutuksessa, asumisolosuhteissa ja sosiaalisena syrjäytymisenä.

Nykyisessä kansallisessa turvallisuustilanteessa eriarvoisuus voi vaikuttaa yhteiskuntarauhaan, lisätä polarisaatiota ja heikentää ihmisten luottamusta yhteiskunnan toimintaan ja rakenteisiin. Taloudelliset kriisit, pandemiat ja geopoliittiset muutokset ovat luoneet tilanteen, jossa erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ryhmät – kuten nuoret, työttömät, pitkäaikaissairaat, vähemmistöjen edustajat ja ikääntyvät – kohtaavat haasteita elämänlaatunsa ylläpitämisessä.

## Alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen
Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden keskittyminen kasvukeskuksiin on luonut alueellista eriarvoisuutta. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ihmisten hyvinvointi on muuta maata heikompi. Vaikka digitalisaatiota ja etätyötä on ehdotettu ratkaisuksi, ne eivät poista henkilökohtaisten palvelujen tarvetta harvaan asutuilla alueilla.

Nuorten kohdalla segregaatio eli eriytyminen on huolestuttava ilmiö. Esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat ja haavoittuvassa asemassa olevat nuoret kokevat enemmän turvattomuutta syrjivien käytäntöjen vuoksi. Tämä voi johtaa marginalisaatioon, mikä on näkynyt esimerkiksi Ruotsissa jengiytyneenä toimintana ja väkivaltana.

## Turvallisuus, osallisuus ja ratkaisut
Eriarvoisuuden vähentäminen on olennainen osa kansallista turvallisuutta. Sosiaalisesti eheä yhteiskunta kykenee vastaamaan paremmin ulkoisiin ja sisäisiin uhkiin ja luo yksilöille vahvemman resilienssin. Osallisuus puolestaan luo perustan hyvinvoinnille, lisää luottamusta ja vähentää pelkoja.

Konkreettisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi ovat:
* **Sosiaali- ja terveydenhuolto:** Matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin panostaminen asuinpaikasta tai taloudellisesta asemasta riippumatta.
* **Koulutus:** Koulutuksen saavutettavuuden parantaminen ja oppimistulosten kaventaminen yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
* **Työllisyys:** Köyhyyden ehkäisy ja reilujen työehtojen edistäminen.
* **Kriisivalmius:** Kriisitiedottamisen kehittäminen ja paikallisten yhteisöjen tukeminen resilienssin vahvistamiseksi.

## Lähteet
* Assmuth, L., Haverinen, V-S., Prokkola, E-K., Pöllänen, P., Rannikko, A. & Sotkasiira, T. 2021. (toim.) Arjen turvallisuus ja muuttoliikkeet. Finnish Literature Society.
* ChatGPT 2024. OpenAI. GPT-4.o.
* Haikkola, L. & Myllyntaus, O. 2023. (toim.) Haavoittuvassa asemassa? Aineksia lasten ja nuorten turvallisuusvajeiden arviointiin ja tiedontuotannon vahvistamiseen. Nuorisotutkimusverkoston/nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 179.
* Im Zhen, J., Wass, H., Kantola, A. & Hiilamo H. 2024. Fairness predispositions towards the rich and the poor and support for redistribution in the Nordic welfare state. Electoral Studies (90), 102823.
* Kiilakoski, T. & Laine, R. 2022. Tilasto-osio. Kiilakoski, T. (toim.) Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021.
* Kyytsönen, M., Aalto, A-M. & Vehko, T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 7/2021.
* Laihiala, T. 2018. Kokemuksia ja käsityksiä leipäjonoista – Huono-osaisuus, häpeä ja ansaitsevuus. Itä-Suomen yliopisto.
* Moisio, P. 2020. Eroista ja eriarvoisuudesta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen blogi.
* Saari, J., Eskelinen, N. & Björklund L. 2020. Raskas perintö. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.
* Valtioneuvosto 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös.
* Yuval-Davis, N. 2006. Belonging and the Politics of Belonging. Patterns of Prejudice 40(3), 197–214.

## Kirjoittajat
* **Elina Pekonen**, YTL, lehtori ja tutkintovastaava, Hyvinvointikoordinaattorikoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Juha Peteri**, TtM, lehtori, Hyvinvointikoordinaattorikoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu