# Kasvava tuen tarve, kapenevat päihdepalvelut

> Päihdeongelmat moninaistuvat samalla kun palvelut kapenevat.

## Päihdeongelmien kasvu ja moninaisuus
Nuorten huumeongelmat ovat lisääntymässä, ja huumekuolemien määrä on kasvussa (Tilastokeskus 2024). Kasvavat huumeongelmat heijastuvat laajemmin yhteiskuntaan, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kohdalla. Päihdeongelmista kärsivien ongelmat ovat moninaisia ja kietoutuvat usein yhteen mielenterveysongelmien, sosiaalisen eriarvoisuuden, asunnottomuuden ja työttömyyden kanssa, mikä tekee heidän tukemisestaan haastavaa ja edellyttää kokonaisvaltaista, moniammatillista lähestymistapaa.

## Asiakkaiden oikeus palveluihin
Päihteitä ongelmallisesti käyttävillä asiakkailla on oikeus tarpeenmukaisiin palveluihin (SHL 1301/2014; TervHL 1326/2010). He kuuluvat erityisen tuen tarpeessa oleviin asiakkaisiin (SHL 3 §), sillä heidän palvelutarpeensa ovat moninaisia ja kietoutuvat yhteen. Osa heistä tarvitsee kertaluontoista apua, mutta varsin monet pidempiaikaista moniammatillista tukea ja hoitoa. Lähtökohtaisesti heidän tulisi saada oikea-aikaista, saavutettavaa ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua ja hoitoa sosiaali- ja terveydenhuollosta, mikä voi sisältää esimerkiksi vieroitushoitoa, kuntoutusta, psykososiaalista tukea sekä asumis- ja toimeentulopalveluita.

## Psykososiaalisten menetelmien rooli
Sosiaali- ja terveysministeriön (2023) määritelmän mukaan psykososiaaliset menetelmät pitävät sisällään psykososiaaliset hoitomenetelmät sekä sosiaalihuollon psykososiaaliset työmenetelmät. Näiden välistä rajanvetoa on selvennetty mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistuksen yhteydessä:
* **Terveydenhuollon interventio:** Ensisijaisena tarkoituksena on hoito tai lääkinnällinen kuntoutus toimintakyvyn ja suoriutumisen tukemiseksi.
* **Sosiaalihuollon interventio:** Tarkoituksena on yksilön, perheen tai yhteisön toimintakyvyn, sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden edistäminen tai elämäntilanteen ja ongelmien selvittäminen.

Psykososiaalisella tuella on keskeinen merkitys päihteistä irtautumisessa ja elämänhallinnan vahvistamisessa. Huolestuttavana kehityksenä on kuitenkin pidetty medikalisaation myötä tapahtuvaa lääke- ja hoitotieteellisen näkökulman hallintaa päihdetyössä, mikä kaventaa sosiaalityön mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaista tukea.

## Palveluiden priorisointi ja resursointi
Nykyinen kehityskulku on huolestuttavaa. EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminta on korostanut, ettei sosiaalihuolto ole alisteinen terveydenhuollolle ja että päihteiden ongelmakäyttöön tulee saada apua molemmilta sektoreilta. Hallitusohjelman sosiaalihuoltoon kohdistamat 100 miljoonan euron leikkaukset haastavat tilannetta entisestään.

Käytännössä palveluja joudutaan priorisoimaan, ja taloudelliset näkökohdat rajoittavat päihdepalveluiden tarjontaa ja saatavuutta. Hyvinvointialueiden järjestäytyminen on yhä kesken, mikä lisää epäselvyyttä vastuunjaossa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa päihdepalvelujen rakenneuudistus on johtanut toimivien palvelumallien lakkauttamiseen, mikä voi tarkoittaa yksilötasolla pitkään jatkuneiden luottamuksellisten hoitosuhteiden katkeamista.

## Kohti asiakaslähtöisempää kehittämistä
Mielenterveys- ja päihdepalvelut kaipaavat uudistusta, mutta niitä ei saa ohjata pelkästään välittömät kustannukset. Palvelun tarvitsijoiden tulisi olla keskiössä. Mekanististen hoitokäytäntöjen sijaan tulisi huomioida apua tarvitsevien ja heidän läheistensä kokemukset. Monipuolinen tietopohja, joka yhdistää tutkitun tiedon, ammattilaisten hiljaisen tiedon ja kokemustiedon, mahdollistaa aidosti asiakaslähtöiset hoitokäytännöt. Inhimillisen näkökulman lisäksi on huomioitava, että toipumisen myötä syntyy pidemmällä aikavälillä myös taloudellista säästöä.

## Kirjoittajat
* **Elina Pekonen**, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Saija Haikarainen**, toimintaterapeutti (YAMK), tuntiopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu