# Kehittämisen vakiinnuttaminen osaksi sairaalan työyhteisön arkea

> Kehittäminen kuuluu osaksi terveydenhuollon arkea ja edellyttää moniammatillista yhteistyötä, aikaa ja motivaatiota.

## Johdanto
Hoitotyön toimintatapojen kehittäminen parantaa hoidon laatua, turvallisuutta ja työhyvinvointia. Vaikka kehittäminen on koko työyhteisön tehtävä, esihenkilöllä on siinä keskeinen rooli: hän mahdollistaa työn tukemalla henkilöstöä, luomalla sille tilaa ja vahvistamalla kehittämismyönteistä ilmapiiriä. Haasteena on kuitenkin usein esihenkilöiden suuri työkuorma ja resurssipula.

## Osallistava toimintakulttuuri
Osallistava ja tarpeeseen kohdistuva tavoitteellinen kehittäminen sujuvoittaa arkea ja vahvistaa sitoutumista. Esihenkilön tehtävänä on innostaa työyhteisöä, lisätä dialogista vuorovaikutusta ja vahvistaa osallisuuden tunnetta. Onnistunut muutos edellyttää kaikkien ammattiryhmien sitoutumista.

Tämä artikkeli pohjautuu Heinosen (2025) YAMK-opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin hoitotyön kehittämisen nykytilaa Kuopion yliopistollisen sairaalan vuodeosastoilla.

## Sairaanhoitajien rooli ja päätöksenteko
Sairaanhoitajat ovat terveydenhuollon suurin ammattiryhmä ja heillä on keskeinen rooli potilashoidossa. Tutkimuksen mukaan hoitotyön edustajia ei kuitenkaan aina oteta mukaan päätöksentekoon organisaation kaikilla tasoilla. Tämä voi luoda etäisyyttä johdon ja henkilöstön välille sekä vaikeuttaa uusien toimintamallien juurtumista käytäntöön.

## Moniammatillinen yhteistyö
Moniammatillisuus rikastuttaa keskusteluja ja tuo kehittämiseen uusia näkökulmia. Yhteistyö tulisi käynnistää jo suunnitteluvaiheessa, jotta eri ammattiryhmien erityispiirteet tulevat huomioiduksi. Erilaisuuden hyväksyminen ja sen aktiivinen hyödyntäminen vahvistavat työyhteisön kykyä uudistua, vaikka eri työtavat voivat toisinaan synnyttää ristiriitoja, jotka vaativat yhteistä keskustelua.

## Kehittämistyötä edistävät ja estävät tekijät
Tutkimuksessa tunnistettiin useita tekijöitä, jotka vaikuttavat kehittämistyön onnistumiseen:

**Edistävät tekijät:**
* Korvamerkityn ajan varaaminen kehittämiselle.
* Korkea henkilökohtainen ja yhteisöllinen motivaatio.
* Koulutukset ja tiedon jakaminen (esim. hyvät käytännöt).
* Yhteiset kehittämisfoorumit, kuten kehittämistiimitoiminta.
* Palkitseminen (erityisesti aineeton palkitseminen, kuten positiivinen palaute).

**Estävät tekijät:**
* Ajan ja resurssien puute.
* Työntekijöiden vaihtuvuus ja kolmivuorotyö.
* Ylemmän johdon valmiiksi päättämät ratkaisut.
* Kokouskäytäntöjen joustamattomuus ja tiedonkulun ongelmat.

## Viestintä ja odotukset
Viestinnän tulee olla helposti saavutettavaa ja selkeää. Kolmivuorotyö ja sähköpostitulva vaikeuttavat tiedonkulkua, joten monikanavainen viestintä ja säännölliset infotilaisuudet ovat tarpeen. Lisäksi on tärkeää, että jokainen työntekijä tietää, mitä heiltä odotetaan kehittämistyön suhteen, sillä epäselvät odotukset vaikeuttavat osallistumista.

## Johtopäätökset
Kehittämisen vakiinnuttaminen vaatii kehittämisrakenteiden vahvistamista, esihenkilöiden osaamisen tukemista, viestinnän parantamista sekä moniammatillisen yhteistyön lisäämistä. Ilman riittäviä resursseja ja ylemmän johdon tukea kehittämistyö ei saavuta täyttä potentiaaliaan.

## Kirjoittajat
* **Petra Heinonen**, apulaisosastonhoitaja, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK, Savonia ammattikorkeakoulu (petra.heinonen@edu.savonia.fi)
* **Päivi Tikkanen**, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-amk, Master School (paivi.tikkanen@savonia.fi)

## Lähteet
* Heinonen, P. 2025. Hoitotyön kehittäminen erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla- nykytila, haasteet ja mahdollisuudet. Esihenkilöiden ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Savonia-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö.
* Pursio, K. 2024. Sairaanhoitajien vaikutusmahdollisuuksien ja itsenäisen ammattiroolin kehittäminen edistää työtyytyväisyyttä. Väitöskirja. [Linkki](https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ttm-katja-pursio-vaitos-762024-sairaanhoitajien-vaikutusmahdollisuuksien-ja-itsenaisen-ammattiroolin)
* Ranta, R. 2020. Ryhmätahto- ja dialoginen johtaminen organisaatioiden kehittämisessä: Onnistuneen kehittämistyön elementit sote-organisaatiossa ja elintarvikeyrityksessä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
* Sairaanhoitajat. 2025. Ammatti ja osaaminen. [Linkki](https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/#:~:text=Sairaanhoitajat%20on%20suurin%20terveydenhuollossa%20ty%C3%B6skentelev%C3%A4%20ammattiryhm%C3%A4%2C%20jonka%20osaaminen,hoidossa%2C%20ohjauksessa%2C%20sairauksien%20ennaltaehk%C3%A4isyss%C3%A4%20sek%C3%A4%20potilaan%20l%C3%A4heisten%20ohjaamisessa)
* Sullivan, S., Norris, M., Brown, L., Scott, K. 2017. Nurse manager perspective of staff participation in unit level shared governance. Journal of Nursing Management 25(8), 624–631. [Linkki](https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28857382/)