# Savonia-artikkeli Pro: Kehityskeskustelumallin uudistaminen – lisää vaikuttavuutta valmentavan otteen työkaluilla

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

30.10.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Master School](https://www.savonia.fi/master_school)

Ihana kamala kehityskeskustelu – tuo tunteita herättävä tapahtuma! Kehityskeskusteluihin liittyy erilaisia odotuksia, jännitystä ja vastarintaa. Ne voivat olla tylsä rutiini, mutta ne voivat olla myös kasvun ja oppimisen paikkoja. (Proliitto 2026.) Kehityskeskustelujen käyminen on yleistä todella monissa organisaatioissa. Useissa organisaatioissa on varaa kehittää kehityskeskusteluja niiden vaikuttavuuden osalta. Panostamalla kehityskeskustelujen toteutustapaan, voidaan niitä kehittää merkittävästi. (Evalflow 2026; Valpola 2013.)

Työstä innostuminen ja merkityksen löytäminen ovat nykypäivän työelämässä tunnistettuja tarpeita. Tähän tarpeeseen vastaa valmentava ote. (Ristikangas & Grünbaum 2016, 14, 18). Valmentavalla otteella voidaan myös osallistaa yksilöä ja yhteisöä, jolloin yksilön sekä koko ryhmän potentiaali saadaan parhaalle mahdolliselle tasolle (Ristikangas & Ristikangas 2013, 12).

Wahlströmin (2026) opinnäytetyössä tuli esille kehityskeskusteluiden järjestämiseen liittyen huomioitavina seikkoina:

1. Orientoiva aloitustilaisuus ennen kehityskeskusteluita
2. Kehityskeskusteluiden jakaminen kolmeen tilaisuuteen tilikauden aikana
3. Kehityskeskustelulomakkeen kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa
4. Valmentavan otteen työkalun tai työkalujen valitseminen ja kaikkien sitouttaminen työkalujen käyttöön

## Aloitustilaisuudella ymmärrystä ja orientoitumista keskusteluihin

Ennen kehityskeskusteluita pidettävä aloitustilaisuus auttaa työntekijöitä kirkastamaan kehityskeskusteluiden merkityksen. Tilaisuudessa voidaan kerrata ja selkeyttää yrityksen strategiaa, keskusteluissa käytettävää termistöä, lomakkeen täyttämistä, valmentavaa otetta sekä käydä läpi muita henkilöstöä askarruttavia asioita. (Wahlström 2026.) Termistön selkeyttäminen on tärkeää, sillä vuorovaikutus voi kärsiä jo siksi, että osapuolet käyttävät termejä eri tavoin (Lindholm, Pajunen & Salminen 2012, 111–112).

## Yhdestä keskustelusta useampaan

Kehityskeskusteluiden jakaminen kolmeen erilliseen tilaisuuteen tilikauden aikana vastaa tavoitteiden edistymisen seurannan haasteeseen. Seurannan merkitys on suuri, jos tavoitteet halutaan saavuttaa (Lindholm & Salminen 2014, 205). Tavoitteista, mittareista ja tuloksista on hyvä käydä keskustelua esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa ja kolmannella kerralla sisällyttää keskusteluun näiden teemojen lisäksi myös henkilökohtainen kehittyminen (Aarnikoivu 2016, 121).

## Lomakkeen uudistamisella yhteinen ymmärrys

Lomake voi parhaimmillaan olla hyödyllinen apuväline, mutta se voi myös urauttaa keskustelun täysin niihin teemoihin, joita lomakkeessa kysytään (Aarnikoivu 2016, 110). Lomakkeen uudistaminen yhdessä henkilöstön kanssa auttaa jokaista ymmärtämään paremmin lomakkeen teemojen tarkoituksen ja sitouttaa henkilöstöä paremmin sen täyttämiseen (Wahlström 2026).

## Valmentavan otteen työkalut hyötykäyttöön

Valmentava ote auttaa vuorovaikutuksen ja luottamuksen vahvistamiseen, kun taas valmentavan otteen työkalut auttavat vaikuttavampaan tavoitteiden seurantaan. Valmentavan otteen avulla on tarkoitus tukea henkilöstöä omien tavoitteiden kirkastamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa (Parppei 2025, 185.) Valmentavan otteen työkaluilla pystytään määrittelemään tavoitteet ja niihin liittyvät aikataulut ja resurssit (Työterveyslaitos 2026). Yhteisesti käytössä oleva malli auttaa myös jokaista esihenkilöä toimimaan samalla tavalla. Näitä malleja ovat esimerkiksi GROW-, Pilari- sekä Volition booster- malli (Wahlström 2026). Valmentavan esihenkilön tärkeimpiä työkaluja ovat kuitenkin avoimien kysymysten esittäminen, tavoitteiden selkeyttäminen, kuuntelu, aito kiinnostus ja läsnäolo sekä luottamuksen rakentaminen (Parppei 2025; Ristikangas & Grünbaum 2016).

#### Kirjoittajat

Jenni Wahlström, henkilöstöasiantuntija, YAMK-opiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ilkka Virolainen, KTT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

#### Lähteet

Aarnikoivu, H. 2016. Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. Helsinki: Kauppakamari.

Evalflow. 2026. 55 Performance Review Statistics for 2026. Julkaistu 13.8.2026. [https://www.evalflow.com/blog/performance-review-statistics](https://www.evalflow.com/blog/performance-review-statistics) Viitattu 21.10.2026

Lindholm, T., Pajunen, R. & Salminen, J. 2012. Keskustele ja kehity – Lisää tehoa kehityskeskusteluihin. Helsinki: J-Impact Oy.

Lindholm, T. & Salminen, J. 2014. Keskustele ja kehity 2.0. Kehityskeskusteluista vuoden paras työpäivä. Helsinki: J-Impact Oy.

Parppei, R. 2025. Kehitä ja johda toimeenpanoa organisaatiossa: tee, toimi, saa aikaan. E-kirja. Helsinki: Alma Omsights. Viitattu 9.10.2026.

Proliitto.2026. Esihenkilö, näin viet kehityskeskustelun uudelle tasolle. [https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/esihenkilo-nain-viet-kehityskeskustelun-uudelle-tasolle](https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/esihenkilo-nain-viet-kehityskeskustelun-uudelle-tasolle). Viitattu 9.10.2026.

Ristikangas, M. & Grünbaum, L. 2016. Valmentava esimies. Helsinki: Talentum.

Ristikangas, M. & Ristikangas, V. 2013. Valmentava johtajuus. Helsinki: Talentum.

Valpola, A. 2013. Onnistu kehityskeskusteluissa. Helsinki: Alma Talent.

Wahlström, J. Kehityskeskusteluiden kehittäminen – Case Yritys X. Opinnäytetyö. Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.10.2026.