# Kehitysprojekti onnistuu epäonnistumalla - Savonia-AMK

> Epäonnistumiset ja epävarmuus kuuluvat kehitysprojekteihin. Niiden kautta matka kulkee kohti ratkaisua.

## Kehitysprojektin luonne
Uuden tuotteen tai palvelun kehitysprojekti on moniulotteinen kokonaisuus. Lähtökohtana on usein ratkaista konkreettinen haaste, joka käynnistää kehitysprojektin. Alkuhaasteen ja lopullisen ratkaisun välinen matka jää kuitenkin usein näkymättömiin. Haasteen esittäminen ja valmiin ratkaisun esittely ovat vain jäävuoren huippu. Näkymättömiin jää, mitä kehitysprojektissa tapahtuu.

## Alkuvaiheen haasteet ja epävarmuus
Kehitysprojektin alussa intoa uuden ratkaisun kehittämiseen riittää. Alkuvaiheen huumassa kuitenkin unohtuu helposti, että lopputulokseen pääseminen vaatii sinnikästä yrittämistä kehitysprojektin läpi.

Kehitysprojekti alkaa yleensä tiedon keräämisellä. Haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan uutta sekä olemassa olevaa tietoa. Työskentely kehitysprojektin alussa voi tuntua hämmentävältä. Edessä on ratkaistava haaste, suuri määrä uutta tietoa ja valtavasti epävarmuutta. Kerättyjen tietojen välille ei synny heti selkeää yhteyttä, mikä alkaa helposti nakertaa alkuinnostusta ja johdattaa näin kohti epätoivoa. Siksi kehitysprojektin alku näyttäytyy sumuisena, koska tietoa projektin etenemisestä tai sen suunnasta ei ole (Dekker & Maarsman 2020).

## Iteraatio ja epäonnistumisten merkitys
Kehitysprosessi sisältää iteraatiokierroksia, joiden avulla projekti etenee. Pienistä paloista koostuva ratkaisu hahmottuu ensin vain ääriviivoina. Epävarmuus saattaa ajaa kehitysprojektin kohti useita epäonnistumisia. Ratkaisua ei löydy, suunta on edelleen auki ja varmuus puuttuu.

Juuri tässä piilee kehittämisen ydin. Epäonnistumiset eivät ole merkki väärästä suunnasta tai epäonnistuneista valinnoista. Epävarmuuden keskellä ideoita on kokeiltava, arvioitava, yhdisteltävä sekä kehitettävä eteenpäin. Kierroksien avulla ideat muuntuvat vähitellen kohti toimivaa kokonaisuutta. Tämän vuoksi kehitysprosessia voi kuvata mutkikkaana polkuna, joka ei etene suoraviivaisesti kohti ratkaisua.

## Ulkopuolinen sparraus
Aina ei tarvitse pärjätä yksin, vaan uusia näkökulmia ja sparrausta voidaan hakea kehitysprojektin ulkopuolelta. Etenkin uutta tuotetta tai palvelua kehittäessä voidaan tukeutua esimerkiksi paikallisiin yrityskehityspalveluihin. Ratkaisun arvioiminen ulkopuolisten kanssa voi avata solmuun jääneen projektin. Uudet näkökulmat voivat auttaa näkemään tilanteen toisesta kulmasta ja ratkaista pitkään jumittaneen tilanteen.

## Kohti lopullista ratkaisua
Lopulliseen ratkaisuun päädytään usein monen mutkan kautta. Mitä pidemmälle projektissa edetään, sen selkeämmäksi kehitysprosessi muuttuu. Ratkaisut alkavat tarkentua, kun välitavoitteita saavutetaan ja epävarmuus projektissa vähenee. Prosessin alun sumu alkaa väistyä ja lopullinen kokonaisuus on kirkkaana mielessä.

Jälkikäteen kaikki saattaa tuntua itsestään selvältä, vaikka alussa epävarmuus söi luottamusta ja matka tuntui vaikealta. Kehitysprosessin luonteeseen kuuluu epävarmuus, jonka keskellä on vain opittava ottamaan seuraavat askeleet, vaikka suunta ei olisi täysin selvä.

## Kirjoittajat
*   Keijo Riikonen, YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2400423@edu.savonia.fi
*   Pasi Heiskanen, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, pasi.heiskanen@savonia.fi

## Lähteet
*   Dekker, T. & Maarsman, R. 2020. Design thinking. E-kirja. Groningen: Noordhoff. Viitattu 12.4.2025