# Kielitietoinen opetus alkaa johdonmukaisesta viestinnästä

> Artikkelissa käsitellään kielitietoisuuden käsitettä ja yleisimpiä periaatteita opetuksen näkökulmasta.

## Johdanto
Nykyään puhutaan yhä useammin kansainvälisistä korkeakoulututkinnoista ja niiden kaksikielisistä toteutusmalleista. Suomen kielen opinnoilla vahvasti tuettu englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus on jo saanut TOKASA-brändin, joka on kehitetty Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus –hankkeessa (TOKASA 2025). Samaa mallia sovelletusti noudatetaan eri tutkinto-ohjelmissa eri korkeakouluissa ympäri Suomea. Kaksikielinen koulutus on houkutteleva malli sekä opiskelijoille että heidän työllistymisestään kiinnostuneille korkeakouluille. Runsaat suomen kielen opinnot tukevat kielitaidon karttumista koko koulutuksen ajan, mutta niiden integrointi edellyttää substanssiopettajilta uudenlaisia viestintätaitoja ja kielitietoisuutta.

## Mitä on kielitietoisuus?
Kielitietoisuus on laaja käsite, joka tarkoittaa kielenkäytön tietoista ja aktiivista havainnointia. Havainnointia tukevat tieto kielistä ja niiden rakenteesta sekä monikielisyyden ymmärrys. Kielitietoisuutta voi konkreettisesti ja monipuolisesti edistää käyttämällä tilanteen vaatiessa selkeää kieltä, joka on niin sanottu selko- ja yleiskielen mukautus. 

Selkeä puhe ei ole niin yksinkertaista kuin selkokieli, mutta käytettävät rakenteet ja sanasto ovat kuitenkin helpompia kuin yleiskielessä. Kieli muuttuu selkeämmäksi, jos:
* Kielteiset lauseet korvataan myönteisillä.
* Lauseenvastikkeet jätetään pois.
* Kiinnitetään huomiota puheen nopeuteen ja johdonmukaisuuteen.
* Vältetään murteita, sanontoja ja merkityksettömiä sanoja.
* Pohditaan kohteliaisuuden ilmaisemista ja passiivimaisten lauseiden ymmärrettävyyttä.

## Puheen nopeus ja johdonmukaisuus
Kielitietoisuuteen kuuluu puhenopeuden sopeuttaminen vastaanottajalle sopivaksi. Hitaampi puhe auttaa S2-oppijoita (suomi toisena kielenä) ymmärtämään paremmin ja käsittelemään kuulemaansa tehokkaammin. Kun puhe on hitaampaa, oppijat ehtivät miettiä myös kielioppia, eivätkä aivot keskity vain sanojen merkitykseen. Puhenopeutta voi hallita pitämällä taukoja, vaihtelemalla nopeutta aiheen vaikeuden mukaan, toistamalla asioita sekä käyttämällä visuaalisia apuvälineitä.

Puheen johdonmukaisuus tarkoittaa, että puhe etenee loogisesti. Tätä voi parantaa:
* Suunnittelemalla puheen eteneminen etukäteen.
* Käyttämällä selkeitä siirtymäsanoja (esim. "seuraavaksi", "siksi").
* Jäsentämällä tietoa ja yhdistämällä uusia asioita jo opittuihin.

## Lauseenvastikkeiden välttäminen
Lauseenvastike on verbirakenne, joka vastaa merkitykseltään sivulausetta, mutta verbi on kivettyneessä muodossa (esim. "ymmärtävän" tai "syödessään"). Runsas lauseenvastikkeiden käyttö tekee tekstistä raskasta ja vaikeasti hahmotettavaa. 

Suositeltavaa on korvata lauseenvastikkeet sivulauseilla tai jakaa virke pienempiin osiin. Esimerkiksi:
* **Lauseenvastike:** "Uskon opiskelijoiden oppivan paremmin puhuessani selkeästi tunneilla."
* **Selkeämpi sivulause:** "Uskon, että opiskelijat oppivat paremmin, kun puhun selkeästi tunneilla."
* **Selkein tapa:** "Puhun tunnilla selkeästi. Uskon, että opiskelijat oppivat silloin paremmin."

## Passiivimaisten lauseiden selkeyttäminen
Suomen kielessä passiivimaisia lauseita (esim. "tehtävät palautetaan ajoissa") käytetään usein ohjeiden antamiseen. Selkeyden vuoksi virkkeissä olisi kuitenkin suositeltavaa mainita tekijä.
* **Passiivinen:** "Aloitetaan aina yhdeksältä."
* **Selkeämpi:** "Me aloitamme aina kello yhdeksän."
* **Passiivinen:** "Liitteet saa lähettää sähköpostitse."
* **Selkeämpi:** "Te saatte lähettää liitteet sähköpostitse."

## Hanketiedot
Tämä artikkeli on kirjoitettu *Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo* -hankkeen puitteissa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajia ovat:
* Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak)
* Oulun ammattikorkeakoulu (OAMK)
* Savonia-ammattikorkeakoulu

**Kirjoittajat:**
* Veronika Mysheva, suomen kielen lehtori, Savonia AMK
* Anna-Beata Koskelo, suomen kielen ja viestinnän lehtori, OAMK

## Lähteet
* Aalto, E., Järvenoja, M., Mustonen, S. & Saario, J. 2019. Monikielisen oppijan matkassa.
* Autere, A.-M. 2025. Kielitietoisuus ja selkeä kieli opetuksessa.
* Geneerisyys – Kielitoimiston ohjepankki.
* Hagman, T., Hyttinen, R., Kakkonen, H., Peuhkurinen, K. & Sunikka, T. 2024. Kaksikielisen sairaanhoitajakoulutuksen benchmarkkausta Metropoliassa.
* Helasvuo, M.-L. 2006. Passive – personal or impersonal? A Finnish perspective.
* Helsingin yliopisto 2023. Kielitietoinen opetus.
* Jokela, H. 2012. Nollapersoonalause suomessa ja virossa.
* Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo. n.d. Tampereen korkeakouluyhteisö.
* Lauseenvastikkeet. 2023. Kielitoimiston ohjepankki.
* Lauseenvastikkeet [Nykyajan kielenopas]. n.d.
* Riionheimo, H., Kolehmainen, L. & Meriläinen, L. 2014. Suomen passiivi kontaktissa.
* Tokasa. n.d. Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus.
* Tampereen yliopisto. n.d. Työkaluja opettajalle S2-taustaisen opiskelijan huomioimiseen.