# Kielitietoisuus ja kaksikielisyys leviävät kielenopetuksesta substanssiopetukseen korkeakouluissa - Savonia-AMK

> Kielitietoisuus ja kaksikielisyys vahvistuvat korkeakouluissa opetuksen kehittämisen kautta.

## Johdanto
Kielitietoisuus ja kaksikielisyys olivat monipuolisesti esillä Oulussa järjestetyillä Ammattikorkeakoulujen kielten viestinnän opetuksen päivillä 2.-3.10.2025. Teemoista keskustellaan yhä enemmän erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimisen tukemisen näkökulmasta. Tämän artikkelin kirjoittamisen on mahdollistanut Europan sosiaalirahaston (ESR+ 2021-27) osarahoittama Kaksikielinen korkeakoulutus (KaksKo) -hanke, jossa kehitetään kaksikielisen korkeakoulutuksen mallia.

## Pedagogiset ratkaisut kansainvälistyvässä korkeakoulutuksessa
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa ja kaksikielisten tutkintojen yleistyessä tarvitaan uusia pedagogisia ratkaisuja. Kaksikieliset tutkinnot yhdistävät alan opiskelun englanniksi (tai muuksi kieleksi) ja suomen kielen opiskelun. Tällainen rinnakkainen oppiminen edellyttää uusia opettamisen tapoja, joista yksi keskeinen on kielitietoinen opetus.

Kielitietoisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti oman kielenkäytön reflektointia, eri kielten monipuolista hyödyntämistä ja tarvittaessa puheen yksinkertaistamista. Vaikka kielitietoisuus on tuttu käsite kieltenopettajille, sen soveltaminen substanssiopetuksessa ja työharjoittelun ohjauksessa on vielä kehitysvaiheessa. Substanssialan opettajilla on keskeinen rooli asiantuntijakielen opettamisessa, sillä he tuntevat alan terminologian ja viestintätavat.

## Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia
Savonia-ammattikorkeakoulussa hoitotyön opettajat ovat muokanneet työskentelyään kielitietoisemmaksi. Esimerkiksi opettaja Katri Huuskolan mukaan kuulumisten kysyminen suomeksi oppituntien alusta asti madaltaa opiskelijoiden kynnystä käyttää kieltä.

Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm korosti monikielisyyden luontevuutta kolmikielisellä puheenvuorollaan. Työpajoissa nousi esiin tarve selkeälle viestinnälle: murteiden, puhekielen ja sanontojen käyttö on sallittua, mutta niiden määrän tulee olla maltillinen ja ne on tarvittaessa selitettävä, jotta suomen kielen oppija ymmärtää viestin.

## Tukea opettajille ja ohjaajille
Kaksikielinen korkeakoulutus (KaksKo) -hankkeessa kehitetään verkkokurssia, joka tarjoaa opettajille ja ohjaajille valmiuksia toimia kielitietoisesti. Kurssi avataan loppuvuodesta 2025, ja se sisältää konkreettisia vinkkejä kielitietoisen ja kaksikielisen opetuksen suunnitteluun.

Lisäksi Sairaanhoitajien laillistämisväylä (SAILA) -hankkeissa edistetään työelämän kielitietoisuutta. Harjoittelupaikoilla suomen kielen opettajat ohjeistavat henkilöstöä selkokielen ja kielitietoisuuden periaatteisiin, kuten rauhalliseen puhetempoon ja ammattislangin selittämiseen.

## Yhteenveto
Korkeakoulujen tehtävänä on valmistaa opiskelijoita monikielistyvään työelämään. Kielitietoisuus ei kuulu vain kielikursseille, vaan se on koko korkeakouluyhteisön asia. Kuten Nokian tehtaan johtaja Mikko Nissi totesi: ”Kielitaito on asiantuntijan keino välittää osaamistaan muille”.

## Lähteet
*   Honko, M. & Kilpeläinen, E. (2025). Kielitietoisuutta korkeakouluopintoihin ja työelämään. *Kieli, koulutus ja yhteiskunta*, 16(5).
*   Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo. n.d. Tampereen korkeakouluyhteisö.
*   Mysheva, V. & Koskelo, A-B. (2025). Selkeä viestintä luo turvallisen oppimisympäristön. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Mysheva, V. & Koskelo, A-B. (2025). Kielitietoinen opetus alkaa johdonmukaisesta viestinnästä. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Repo Jamal, H. & Laiho, S. (2024). *Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus : uusia osaajia Suomen työmarkkinoille*. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu.
*   SAILA – Sairaanhoitajien laillistämisväylä n.d. Metropolia-ammattikorkeakoulu.