# Kimalaisen silmin luonnon monimuotoisuutta parantamaan - Savonia-AMK

> Luonnon monimuotoisuuden ja pölyttäjien elinolosuhteiden varmistaminen on tärkeää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

## Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteys
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. IPBES:n raportin (2024) mukaan näiden ongelmien erillinen ratkaiseminen voi pahentaa tilannetta. Maailman talousfoorumi (2020) on nostanut luontokadon yhdeksi maailman suurimmista riskeistä, sillä yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvainen luonnosta.

Suomessa noin 48 % luontotyypeistä on uhanalaisia. Erityisen huolestuttava tilanne on perinnebiotoopeilla (kedot, niityt, hakamait ja metsälaitumet), jotka ovat vähentyneet yli 90 % 1960-luvulta. Nämä elinympäristöt ovat lajirikkaimpia, ja niiden katoaminen uhkaa myös Suomen lajistoa, josta 12 % on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

## Pölyttäjien merkitys ja uhat
Pölyttäjien, kuten kimalaisten, mehiläisten, kukkakärpästen sekä perhosten, määrä on vähentynyt maailmanlaajuisesti. Suomessa on havaittu pölytysvajetta, joka uhkaa ekosysteemien vakautta ja ruoantuotantoa. Yli 40 % hyönteislajeista on sukupuuttouhan alla.

Pölyttäjät ovat elintärkeitä maataloudelle: 75 % maailman viljelykasveista on riippuvaisia hyönteispölytyksestä. Suomessa hyönteispölytyksen lisäarvon on arvioitu olevan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on pysäyttää pölyttäjien väheneminen vuoteen 2030 mennessä.

## Keinoja monimuotoisuuden parantamiseen
Pölyttäjien elinolosuhteita voidaan parantaa useilla käytännön toimilla:
* **Kukkajatkumo:** Varmistetaan ravinnon saatavuus keväästä syksyyn suosimalla monipuolisia kasvilajeja.
* **Elinympäristöjen hoito:** Luonnonhoitopellot, monimuotoisuuspientareet sekä niittojen ajoittaminen heinä-elokuun vaihteeseen.
* **Maatalouden toimet:** Viljelykierron monipuolistaminen, kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja pesimäpaikkojen säilyttäminen.
* **Laiduntaminen:** Eläinten laiduntaminen edistää perinnebiotooppien säilymistä ja ennallistamista.

Pölyttäjät tarjoavat myös muita ekosysteemipalveluita, kuten tuholaistorjuntaa, maaperän muokkausta ja ravintoa linnunpoikasille.

## Kimalaisten älykkyys
Oulun yliopiston tutkimukset (2024) osoittavat, että kimalaiset ovat sosiaalisesti älykkäitä ja kykenevät yhteistyöhön. Ne osaavat ratkaista ongelmia, kuten legopalikoiden siirtämistä, ja koordinoivat toimintaansa kumppaninsa kanssa, mikä haastaa aiemmat käsitykset hyönteisten kognitiivisista kyvyistä.

## Kimalaisen silmin -hanke
"Kimalaisen silmin" -hanke (1.1.2025–31.12.2027) pyrkii parantamaan pölyttäjien elinolosuhteita maatalousmaisemassa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
* **Toteuttajat:** Savonia-ammattikorkeakoulu ja ProAgria Itä-Suomi / Maa- ja kotitalousnaiset.
* **Rahoitus:** Euroopan maaseuturahasto.
* **Toiminta:** Pilottitilojen toimenpiteet, kukkajatkumon ylläpito, viestintä ja paikalliset tapahtumat, kuten luonnonlaidunpäivät.

Lisätietoja hankkeesta löytyy [Laari.info-sivustolta](https://laari.info).

## Lähteet
* Birge, T. 2021. Pölyttäjäystävällinen maatila.
* Heliölä, J. ym. 2021. Pölyttäjien tila Suomessa.
* Heliölä, J. ym. 2022. PÖLYHYÖTY-hankkeen loppuraportti.
* IPBES 2024. Tackle Together Five Interlinked Global Crises.
* Lehikoinen, A. ym. 2024. Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden edistämisen keinot ja hyödyt Suomessa.
* Oulun yliopisto 2023. Ovatko kimalaiset yhtä eteviä kuin norsut?
* Oulun yliopisto 2024. Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon.
* Sanchez-Bayo F. & Wyckhuys K. 2019. Worldwide decline of the entomofauna.
* World Economic Forum 2020. Nature Risk Rising.