# Kohti turvallisempaa, myötätuntoisempaa ja avoimempaa organisaatiokulttuuria

> Mieliteko-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä.

## Traumatietoisuuden merkitys organisaatioissa

Trauma ei ole vain menneisyyden tapahtuma, vaan se jättää jälkensä mieleen ja kehoon. Trauma on vaikean ja sietämättömän tapahtuman aiheuttama vaurio, josta selviämiseen ei ole ollut riittävästi keinoja. Lapsuuden aikaisilla haitallisilla kokemuksilla (ACE-kokemukset) on todettu olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia aikuisiän terveyteen.

Traumat vaikuttavat yksilön lisäksi organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. Ne heikentävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ovat kansanterveyden merkittävä uhka. Traumatietoisessa lähestymistavassa pyritään rakentamaan turvallista ekososiaalista hyvinvointia sekä mielenterveyttä vaalivia yhteisöjä, jotka mahdollistavat korjaavat kokemukset.

## Traumatietoinen työote

Traumatietoinen työote vaatii ymmärrystä traumoista sekä niiden vaikutuksista käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Se edellyttää uudenlaista johtamiskulttuuria, jossa panostetaan työyhteisöjen turvallisuuden kokemukseen, työilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Toipumista voidaan edistää kaikella, mikä lisää ihmisen sisäistä ja ulkoista turvallisuuden tunnetta.

## Mieliteko 2.0 -hanke

Savonia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi tammikuussa 2024 ESR-rahoitteinen *Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0* -hanke. Se on osa kymmenvuotista (2021–2030) Mieliteko-ohjelmaa. Hankkeessa tuotetaan traumatietoiseen kohtaamiseen perustuvaa koulutusta työntekijöille, johtajille ja esihenkilöille.

### Pilottikoulutuksen sisältö
Koulutus koostui viidestä osiosta:
1. Trauman perusteet, lapsuuden aikaiset haitalliset (ACE) ja suojaavat (PCE) kokemukset
2. Trauman seuraukset
3. Asiakkaan kohtaaminen traumatietoisesti
4. Traumatietoisen lähestymistavan vaikutus työyhteisöön
5. Traumatietoinen lähestymistapa käytännössä (sisältäen kehollisten harjoitteiden osion)

## Kokemuksia traumatietoisesta kohtaamisesta

Koulutukseen osallistuneet nostivat esiin seuraavia näkökulmia:
* **Ymmärrys:** Kyky katsoa tilanteiden taakse ja ymmärtää tunteiden vaikutus käytökseen.
* **Työyhteisö:** Mahdollisuus oppia lempeyttä toisia kohtaan, sallia inhimillisyys ja sitoutua luottamuksen rakentamiseen.
* **Oma työ:** Rohkeus tuoda inhimillisyyttä työhön ja uteliaisuus toisen ihmisen näkökulmaa kohtaan.

## Kirjoittajat
* **Mari Tuppurainen**, Fysioterapian lehtori, työhyvinvoinnin asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Hanna Seppänen**, Hoitotyön lehtori, traumatietoisen lähestymistavan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Burke Harris N. (2023). *Syvälle ulottuvat juuret: Kuinka lapsuuden vastoinkäymiset vaikuttavat terveyteemme – ja miten niiltä voi suojautua*.
* Hipp T. (2023). Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa: Linner Matikka J, Hipp T. *Traumainformoitu työote*.
* Hughes K., ym. (2017). The effect of multiple adverse childhood experiences on health: A systematic review and meta-analysis. *The Lancet Public Health*.
* van der Kolk B. (2022). *Jäljet kehossani: Traumamuistojen ja parantumisen tiede*.
* Mieliteko 2.0. (https://www.mielitekomedia.fi/fi/etusivu)
* Sarvela K. (2022). Traumainformoitu järjestelmä. Teoksessa: Sarvela K, Auvinen E. *Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen*.
* Sarvela K. (2023). Traumainformoitu lähestymistapa. Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa: Linner Matikka J, Hipp T. *Traumainformoitu työote*.