# Savonia-artikkeli Pro: Kouluruokailu on enemmän kuin yksi ateria päivässä – näkökulmia perheiden hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

23.10.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Master School](https://www.savonia.fi/master_school)[Sosiaali- ja terveysala](https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala)

Suomessa maksuton kouluruokailu on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Sen tavoitteena on tarjota mahdollisuus ravitsevaan ateriaan perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta (Opetushallitus 2026.). Mutta riittääkö maksuttomuus takaamaan yhdenvertaisen kouluruokailun? Entä millainen merkitys koululounaalla voi olla perheiden arjessa?

Veera Renforsin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä tarkasteltiin maksuttoman kouluruokailun merkitystä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille sekä eriarvoisuudelle. Scoping- kirjallisuuskatsauksen aineistoon sisältyi neljä suomalaista tutkimusta tai selvitystä vuosilta 2012–2026. Tulokset osoittivat, että kouluruokailua on Suomessa tutkittu erityisesti lasten ja nuorten terveyden ja ruokailutottumusten näkökulmasta. Sen sijaan kouluruokailun merkityksestä perheiden arjelle ja hyvinvoinnille erityisesti eriarvoisuutta tasaavana tekijänä löytyi huomattavasti vähemmän tutkimustietoa.

## Maksuttomuus ei yksin takaa yhdenvertaisuutta

Opinnäytettyöaineiston perusteella koululounaan säännöllinen syöminen liittyi nuorten ruokailutottumuksiin ja hyvinvointiin. Koululounaan väliin jättäminen oli yhteydessä esimerkiksi epäsäännöllisiin ruokailutottumuksiin ja ylipainoon. Myös koulussa viihtyminen ja sosiaaliset suhteet olivat yhteydessä kouluruokailuun osallistumiseen. Tuloksia ei kuitenkaan voida tarkastella suorina syy-seuraussuhteina. (Vikstedt ym. 2012, 20–24; Virtanen ym. 2015, 652–653; Mäki ym. 2021, 1011–1012.)

Koululounaan syömisessä havaittiin myös eroja nuorten sosioekonomisen aseman, vanhempien koulutustason ja syntyperän mukaan. Lisäksi koulun lähiympäristön ruokatarjonta, kuten pikaruokapaikat tai ruokakaupat liittyivät nuorten ruokavalintoihin, kun taas kouluruoan vieraat maut ja ruokailukäytännöt saattoivat vaikeuttaa joidenkin Suomeen muuttaneiden lasten osallistumista kouluruokailuun. (Vikstedt ym. 2012, 14–15; Virtanen ym. 2015, 652–654; Mäki ym. 2021, 1011–1012; Fedorova ym. 2026, 3–4.)

Havainnot herättävät pohtimaan, mitä yhdenvertaisuus kouluruokailussa tarkoittaa. Maksuttoman aterian tarjoaminen ei yksin varmista sitä, että jokainen lapsi ja nuori kuitenkaan söisi koulupäivän aikana riittävästi tai monipuolisesti.

## Kouluruokailu voi helpottaa perheiden arkea

Kouluruokailun merkitys voi ulottua lasten ravitsemusta laajemmalle. Suomeen muuttaneiden ukrainalaislasten ja heidän äitiensä kokemuksia käsitelleessä tutkimuksessa maksuttoman kouluruoan koettiin vähentävän perheiden ruokamenoihin kohdistuvaa painetta ja kotona tapahtuvaan ruoanvalmistukseen liittyvää kuormitusta. Toisaalta kouluruoan vieraus saattoi kuitenkin aiheuttaa huoltajille huolta lasten riittävästä ravinnonsaannista päivän aikana. (Fedorova ym. 2026, 3–5.)

Opinnäytetyötä tehdessä huomio kiinnittyi erityisesti perheiden ja lasten kouluruokailun merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä käsittelevän tutkimustiedon vähäisyyteen. Vaikka kouluruokailu on ollut jo pitkään osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää Suomessa, sen merkitystä perheiden taloudelle, ruokaturvalle ja arjen sujuvuudelle on sosiaalialan tutkimuksissa pohdittu niukasti.

## Kouluruokailu varhaisen tuen näkökulmasta

Varhaisen tuen näkökulmasta kouluruokailua voidaan tarkastella osana lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevana, ennaltaehkäisevänä palveluna. Maksuton koulussa tarjottu lounas tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden päivittäiseen lämpimään ateriaan ja voi samalla helpottaa perheiden arkea esimerkiksi taloudellisesta näkökulmasta.

Varhaisessa tuessa keskeistä on tunnistaa hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia tuen tarpeita ennen ongelmien kasautumista. Kouluruokailun kohdalla tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä myös niihin lapsiin ja nuoriin, jotka jättävät koululounaan säännöllisesti syömättä. Osallistumisen esteiden tunnistaminen voisi auttaa kehittämään kouluruokailua vastaamaan paremmin lasten, nuorten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin.

Varhaisen tuen näkökulmasta olisi tärkeää, että lasten ja nuorten hyvinvointia tarkastellaan osana perheiden arkea ja erilaisia elämäntilanteita. Kirjallisuuskatsauksen perusteella erityisesti perheiden omista kokemuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Maksuton kouluruokailu on arvokas osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sen merkityksen ymmärtämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta erityisesti perheiden arjesta, taloudellisista resursseista ja hyvinvoinnista. Varhaisen tuen näkökulmasta olennaista ei ole ainoastaan se, että palvelu on kaikkien saatavilla, vaan myös se, miten se vastaa lasten, nuorten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin.

Veera Renforsin opinnäytetyö Maksuton kouluruokailu hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden näkökulmasta – Scoping-kirjallisuuskatsaus suomalaisesta tutkimustiedosta on luettavissa www.theseus.fi-sivustolla marraskuusta 2026 alkaen.

#### Kirjoittajat

Veera Renfors, Varhaisen tuen asiantuntija, sosionomi YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

#### Lähteet

Fedorova, D., Tilli, E., Ray, C. & Erkkola, M. 2026. Dietary acculturation and eating habits of Ukrainian children in Finland: A socio-ecological framework analysis. Appetite 220, 108464. [https://doi.org/10.1016/j.appet.2026.108464](https://doi.org/10.1016/j.appet.2026.108464). Viitattu 21.10.2026.

Mäki, P., Ikonen, R., Hedman, L., Raulio, S. & Laatikainen, T. 2021. Ylipainon ja elintapojen yhteys selittyy osittain nuoren sosioekonomisilla tekijöillä. Suomen Lääkärilehti 76 (16), 1008–1015. [https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311532](https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311532). Viitattu 21.10.2026

Opetushallitus 2026. Kouluruokailu kuuluu kaikille. Verkkojulkaisu. [https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kouluruokailu-kuuluu-kaikille](https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kouluruokailu-kuuluu-kaikille). Viitattu 21.10.2026

Vikstedt, T., Raulio, S., Puusniekka, R. & Prättälä, R. 2012. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi – Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-620-5](https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-620-5). Viitattu 21.10.2026.

Virtanen, M., Kivimäki, H., Ervasti, J., Oksanen, T., Pentti, J., Kouvonen, A., Halonen, J. I., Kivimäki, M. & Vahtera, J. 2015. Fast-food outlets and grocery stores near school and adolescents’ eating habits and overweight in Finland. European Journal of Public Health 25 (4), 650–655. [https://doi.org/10.1093/eurpub/ckv045](https://doi.org/10.1093/eurpub/ckv045). Viitattu 21.10.2026.