# Kun ennakoitavuus murenee, resilienssin rooli korostuu – esihenkilötyöstä tuli kilpailutekijä

> Resilienssi on kilpailutekijä ja se rakentuu esihenkilötyössä, psykologisessa turvallisuudessa ja arjen johtamisessa.

## Resilienssi strategisena kilpailutekijänä

Toimintaympäristön ennakoitavuuden heikentyessä ja muutosten kiihtyessä perinteinen, suunnitteluun ja kontrolliin nojaava johtamislogiikka ei enää yksin riitä turvaamaan organisaation toimintakykyä. Organisaatioilta edellytetään kykyä toimia tilanteissa, joissa kaikkia syy–seuraussuhteita ei voida ennakoida etukäteen ja joissa päätöksiä on tehtävä keskeneräisen tiedon varassa.

Resilienssi ei ole vain kykyä palautua häiriöistä, vaan se on strateginen kyvykkyys, joka mahdollistaa toimintakyvyn säilyttämisen sekä samanaikaisen oppimisen ja uudistumisen epävarmuuden keskellä. Organisaatiot, jotka kykenevät mukautumaan ja oppimaan nopeammin kuin toimintaympäristö muuttuu, säilyttävät asemansa myös jatkuvassa epävarmuudessa.

## Esihenkilötyön ja psykologisen turvallisuuden merkitys

Tuovisen (2026) liiketoiminnan kehittämisen YAMK-opinnäytetyön tutkimuksessa todettiin, että resilienssi rakentuu erityisesti ennakoivan ja harkitun johtamisen, psykologisen turvallisuuden sekä esihenkilöiden arjen johtamiskäytäntöjen varaan.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa jaettua kokemusta siitä, että työyhteisössä on mahdollista esittää kysymyksiä, kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä ja myöntää virheitä ilman kielteisten seurausten pelkoa. Esihenkilöiden rooli on keskeinen näiden käytäntöjen mahdollistajina. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri ei synny sattumalta, vaan se rakentuu johtamisen arjessa tehtävien valintojen kautta.

## Resilienssi prosessina ja johtamisen laatuominaisuutena

Resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se rakentuu vaiheittain ennakoinnin, selviytymisen ja sopeutumisen kautta. Komplekseissa ympäristöissä organisaation toimintakyky perustuu joustaviin toimintamalleihin, nopeaan oppimiseen ja jaetun tilannekuvan rakentamiseen.

Resilienssiä voidaan kehittää tietoisena kehittämiskohteena:
*   **Nimeäminen:** Resilienssin tekeminen näkyväksi ja yhteiseksi tavoitteeksi.
*   **Arjen johtaminen:** Muutosten käsittely oppimismahdollisuuksina.
*   **Systemaattisuus:** Ennakoinnin, palautekeskustelujen ja kokemuksista oppimisen integroiminen osaksi johtamista.

Esihenkilötyö toimii mekanismina, jonka kautta strategiset linjaukset konkretisoituvat arjen valinnoiksi. Kun resilienssi ymmärretään osaksi johtamisen laatua, se tarjoaa organisaatioille konkreettisen välineen toimintakyvyn ja muutosvalmiuden vahvistamiseen.

## Kirjoittajat
*   **Ella Tuovinen**, Liiketoiminnan kehittäminen tutkinto-ohjelman (YAMK)-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Ilkka Virolainen**, Lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet

*   Cilliers, P. 2016. What we can learn from a theory of complexity? Teoksessa R. Preiser. (toim.), Critical complexity: Collected essays 67–76.
*   Duchek, S. 2020. Organizational resilience: A capability-based conceptualization. Business Research. 13, 215–246.
*   Edmondson, A. 1999. Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350–383.
*   Hamel, G. & Valikangas, L 2003. The quest for resilience. Harvard Business Review, 81(9), 52–63.
*   Raisio, H., Vartiainen, P. & Viinamäki, O. 2018. Kompleksisuuden johtaminen. Teoksessa J. Lammintakanen & S. Laulainen. Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa 103–112. Kuopio: University of Eastern Finland.
*   Tuovinen, E. 2026. Organisaation resilienssi ja esihenkilön keinot sen edistämiseksi. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Uhl-Bien, M., Marion, R. & McKelvey, B 2007. Complexity leadership theory: Shifting leadership from the industrial age to the knowledge era. The Leadership Quarterly, 18, 289–318.
*   Viertola, V. 2021. Organisaation resilienssi Etelä-Suomen aluehallintovirastossa: Kompleksisuusajattelun näkökulma. Pro gradu tutkielma, Vaasan yliopisto.