# Kuntalaisia kuulemalla edistetään osallisuutta

> Tämän päivän kuntien kehittämisessä korostetaan kokemustiedon hyödyntämistä.

## Kokemustiedon merkitys kuntaorganisaatioissa

Tämän päivän kuntien kehittämisessä korostetaan kokemustiedon hyödyntämistä sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä. Kokemustieto on arkista, kokemusperäistä ja käytännönläheistä tietoa, mihin vaikuttavat yksilön uskomukset ja käsitykset eri asioista sekä niiden syy- ja seuraussuhteista. Asiantuntijat ovat nostaneet kokemustiedon jopa indikaattoritietoa merkittävämmäksi hyvinvointitiedon laadun näkökulmasta.

Kokemustieto auttaa kuntia muodostamaan monisävyistä kuvaa kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta sekä luomaan painopisteitä hyvinvoinnin edistämisen ja strategiatyön tueksi. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin kunnilta monialaisen yhteistyön rakenteita sekä toimintakulttuurin uudistamista.

## Kyselylomake osallisuuden kehittämisen työkaluna

Kunnilla on lukuisia mahdollisuuksia edistää kuntalaisten osallisuutta. Digitalisaation myötä sähköiset kyselyt ovat helppo tapa tavoittaa suuria määriä vastaajia, mutta aineistonkeruun onnistuminen vaatii huolellisuutta erityisesti kysymysten muotoilussa.

Johanna Leskelän (2025) YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin kuntaorganisaation tarpeisiin soveltuva kyselylomake kokemustiedon keräämiseksi. Kehittämistyö tehtiin yhteistyössä kunnan monialaisen osallisuusohjelman ohjausryhmän kanssa. Marraskuussa 2024 pilotoitu Webropol-kysely selvitti, miten kuntaorganisaatio on onnistunut edistämään kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Pilottikysely osoittautui selkeäksi ja tuotti arvokasta tietoa, jota kunta voi hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Lomake on sovellettavissa myös muihin kuntiin.

## Haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Pilottikyselyyn vastasi 288 kuntalaista. Vastaajista suurin osa (66 %) oli työssäkäyviä tai opiskelijoita, aktiivisimpia olivat keski-ikäiset (34 %) ja 73 % vastaajista oli naisia. Tulokset herättävät kysymyksen siitä, tavoittavatko sähköiset kyselyt kaikkia väestöryhmiä.

Jotta hyvinvointipalveluista saadaan vaikuttavia, on erityisen tärkeää kuulla haavoittuvassa asemassa olevia kuntalaisia. Kyselyiden viestinnässä ja vastaamisen kynnyksen madaltamisessa järjestöt voivat toimia tärkeänä linkkinä kunnan ja kuntalaisen välillä. Positiiviset kokemukset osallisuudesta kannustavat kuntalaisia tuomaan näkökulmiaan esiin myös jatkossa.

## Kirjoittajat

*   **Johanna Leskelä**, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Pehkonen**, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet

*   Bäcklund, P. 2007. Tietämisen Politiikka. Kokemuksellinen tieto kunnan hallinnassa. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.
*   Jurmu, L. 2020. Miten kuntalaisten kokemustiedon hyödyntäminen nähdään kuntien uudistamisessa? Hallinnon Tutkimus, 39 (3), 156–172.
*   Leinonen, J., Suhonen, M., & Syväjärvi, A. 2021. Tieto haastaa toimijat ja käytännöt: Hyvinvointitiedon hyödyntäminen osana kuntien hyvinvointijohtamisen strategiatyötä. Focus Localis 49 (3), 22–40.
*   Nurmi, H., Syväjärvi, A. & Leinonen, J. 2018. Osallistava toimintaote hyvinvoinnin edistämistyössä. Teoksessa Lammintakanen, J. & Laulainen, S. (toim.) Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa. University of Eastern Finland, 113-126.
*   Valli, R. 2018. Aineistonkeruu kyselylomakkeella. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Keuruu: Otavan Kirjapaino.
*   Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy.