# Lämpöenergian varastointimenetelmät helpottavat energiamurroksessa

> Energian varastoinnilla voidaan tasapainottaa energiaverkkoja ja vähentää energiantuotannon tarvetta kulutushuippuja tasaamalla.

## Energiamurros ja lämpöenergian rooli
Energia-ala tukee Suomen hallituksen tavoitetta saavuttaa Euroopan Unionin asettamat ilmastotavoitteet. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa ”hiilineutraali Suomi 2035” maalämpö nähdään yhtenä täydentävänä teknologiana vihreässä siirtymässä. Myös hukkalämpöjen hyödyntäminen lämmityssektorilla tunnistetaan hyväksi vaihtoehdoksi. 

Lämpöenergian varastointi tarjoaa kustannustehokkaita etuja eri kaupallisille aloille ja varastointimenetelmät ovat tärkeitä energianmurroksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, jotta koko lämmönvarastoinnin potentiaali pystytään hyödyntämään. Lämpöenergian varastointimenetelmien avulla uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy ja hiilidioksidipäästöt vähenevät teollisuudessa ja energia- sekä rakennusaloilla.

## LENVA-hanke: Tutkimusta ja pilotointia
Energiatekniikan LENVA-hankkeessa (Lämpöenergia varastoon) tutkitaan ja pilotoidaan eri tapoja varastoida energiaa silloin kun siitä on ylituotantoa sekä tapoja ottaa sitä käyttöön, kun lämmöntarve lisääntyy. Tutkittavina varastointimuotoina hankkeessa ovat maaperään varastointi, massaan varastointi ja termokemiallinen varastointi. 

Hankkeessa tuotetaan tutkittua tietoa, jota jalkautetaan yritysten käyttöön tutkimus- ja kehittämistoimissa sekä niihin liittyvissä investointisuunnitelmissa. LENVA-hanke tukee vahvasti energiatutkimuskeskuksen toimintaa laajentaen pilot-kokoluokan testiympäristöä Varkauden kampuksella.

## Maaperävarastointi
Energian maaperävarastointia tutkitaan energiatutkimuskeskuksen kaksisuuntaisella lämpökaivolla. 125 metriä syviin lämpökaivoihin voidaan viedä ja sieltä voidaan tuoda lämpöenergiaa. Vaihtoehtoisesti lämpökaivoon voidaan syöttää tutkimushallin muusta toiminnasta syntyvää lämpöenergiaa ja syksyllä lämmityskauden alkaessa ottaa sitä takaisin käyttöön. Hankkeessa kerättävän datan avulla selvitetään lämpöenergian varastoitumista ja varastoinnin hyötysuhdetta.

## Termokemiallinen energian varastointi (TCES)
Termokemiallisen energian varastoinnin tutkimusta todennetaan kaksikerroksisella kiinteä-kaasufaasireaktorilla. Tutkimuksissa kartoitetaan laboratoriossa optimaaliset olosuhteet, joista jatketaan kohti pilot-mittakaavaa. Reaktorilla tutkitaan valittujen aineiden eksotermisia reaktioita, aineiden käyttökelpoisuutta, hyötysuhdetta sekä energian häviömekanismeja.

Perinteiseen järkevään ja latenttiin energian varastointiin verrattuna termokemiallinen energian varastointi (TCES) tarjoaa paremmat mahdollisuudet vakaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ilman lämpöhäviöitä. Korkean lämpötilan TCES-järjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, joita käytetään 300–1 000 °C lämpötiloissa.

## Lämpöenergian massavarastointi
Lämpöenergian massavarastoinnilla voidaan osittain korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä hyödyntää hukkalämpöä. Monet teollisuuden prosessit tuottavat lämpöenergiaa lämmityskauden ulkopuolella, jolloin se voidaan varastoida massavarastoon. Tämä parantaa teollisuuden energiatehokkuutta ja mahdollistaa lämpöenergian siirtämisen ajallisesti ja paikallisesti. Hankkeessa hankitaan modulaarinen koeyksikkö massavarastoinnin todentamiseksi ja liiketoimintapotentiaalin selvittämiseksi.

## Hanketiedot
LENVA-hanke on EU:n osarahoittama hanke, jota on rahoitettu Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto.
*   **Toteutusaika:** 1.3.2025–28.2.2027
*   **Rahoitus:** 80 % Pohjois-Savon liitto, 6,5 % yritys- ja kuntaraha, 13,5 % Savonian omarahoitus.
*   **Budjetti:** 287 000 € (kehittämishanke) + 102 000 € (investointihanke).

***

**Kirjoittajat:** TKI-asiantuntija / projektipäällikkö Maarit Janhunen & tutkimusinsinööri Tuomas Siikanen