# Lanta ja ympäristö - Kortisoni - Savonia-AMK

> Kortisonijäämät ovat ympäristölle haitallisia ja ne hajoavat hitaasti. Lääkityn eläimen lanta ei saa päätyä luontoon.

## Johdanto
Kortisoni on hevosilla yleinen hoito esimerkiksi nivelvaivoihin ja kesäihottumaan. Sitä voi päätyä lannan mukana ympäristöön, jossa se on haitallinen eliöille ja kasveille. Kortisonin pääsyä ja vaikutusta ympäristöön selvitettiin *Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi* –hankkeen aikana kirjallisuuskatsauksen muodossa.

## Kortisoni ja kortikosteroidit lääkinnässä
Kortisoni on lisämunuaisen erittämä hormoni, jota käytetään lääkkeenä tulehduksen hillitsemiseen ja kivun lievittämiseen monissa sairauksissa, kuten niveltulehduksissa ja ihottumissa. Glukokortikoidit ovat lisämunuaisen kuorikerroksen tuottamia steroideja, joita kutsutaan usein myös kortisoneiksi. Kortisoli on lisämunuaisen kuorikerroksen tuottama hormoni, jota kutsutaan ”stressihormoniksi”, koska sen määrä lisääntyy stressin aikana.

Kortikosteroidit ovat elimistön tuottamia tai keinotekoisesti valmistettuja hormoneja, joita käytetään tulehdusten ja immuunijärjestelmän sairauksien hoitoon. Lääkintään käytetyistä kortikosteroideista erittyy lantaan 25–60 %. Puolen vuoden varastoinnin aikana pitoisuus laski alle 20 % lähtötasosta. Vaikka kortikosteroidien määriä lannasta on tutkittu vähän, ne vaikuttavat olevan yleisiä (Rakonjac et al 2022). Kortikosteroidia havaittiin Pohjois-Espanjan maatilojen lypsyasemien pesuun käytetyssä vedessä yhdessä lukuisten lääkeainejäämien kanssa (Veiga-Gómez et al 2017).

## Esiintyminen ja hajoaminen ympäristössä
Glukokortikoidien esiintyminen maatalousmaissa on herättänyt huolta, koska niillä on korkea liukoisuus, laajalle levinneitä biologisia vaikutuksia selkärankaisilla ja lisäksi niillä on potentiaalia häiritä elintärkeitä prosesseja, kuten glukoosiaineenvaihduntaa ja immuunitoimintaa (Leng et al 2023). Kortikosteroni on yksi yleisimpiä glukokortikoideja.

Tutkimusten mukaan steroidien erittymisreitit ja fysiokemialliset ominaisuudet vaikuttavat niiden päätyyn lantaan. Esimerkiksi sioilla 93 % kortisolista erittyy virtsan kautta ja vain 7 % ulosteiden kautta (Palme et al 1996). Glukokortikoideilla on myös pienempi taipumus imeytyä lietteeseen kuin muilla steroideilla, joten niitä on enemmän nesteisiin liuenneena (Liu et al 2012).

Hormonien hajoamisnopeus vaihtelee: tutkimuksessa hydrokortisonista hajosi viidessä päivässä vain 2,6 %, kortisonista 33,5 % ja kortikosteronista 83 % (Liu et al 2024). Kompostointi ei myöskään poista jäämiä tehokkaasti; 171 päivän kompostoinnin jälkeen 40,4 % steroidihormoneista oli poistunut, mutta glukokortikoidin määrä ei juuri vähentynyt (Zhang et al 2019).

## Vaikutukset eliöihin
*   **Kasvit:** Matalat pitoisuudet voivat edistää kasvua, mutta suuremmat ovat haitallisia (Janeczko et al 2005).
*   **Kalat:** Altistuminen heikentää liikkumista, aggressiivista puolustautumista, kasvua ja immuunijärjestelmää. Vaikutukset voivat kestää koko eliniän tai siirtyä sukupolvien yli (Sloman 2010; Øverli et al 2002; Gilmour et al 2005; Vestel et al 2017; Bal et al 2017).
*   **Lierot:** Lisääntyminen väheni 50 % (Kwak et al 2021).
*   **Kyyhkyt:** Aiheutti muutoksia imukudoksissa, lihasten surkastumista ja rasvoittumista (Duchatel et al 1993).
*   **Etanat:** Hidasti jalkalihasten toimintaa ja haittasi ryömimistä (Silant’eva et al 2020).
*   **Nisäkkäät:** Rotilla havaittiin hedelmällisyyden laskua ja poikkeavia siittiöiden määriä (Borges et al 2017).

## Johtopäätökset
Kortisoni, glukokortikoidi, kortisoli ja kortikosteroidi ovat haitallisia ympäristölle ja niiden pääsyä sinne tulisi välttää. Tämä onnistuu parhaiten välttämällä turhaa lääkitsemistä, hävittämällä pakkaukset asianmukaisesti ja välttämällä eläinten turhaa stressiä. Koska jäämät erittyvät pääasiallisesti virtsaan, lääkityn eläimen paikka ei ole laitumella, jossa virtsan mukana erittyvät jäämät jäävät luontoon.

## Lähteet
*   Bal, N., et al. (2017). Multigenerational effects of two glucocorticoids (prednisolone and dexamethasone) on life-history parameters of crustacean Ceriodaphnia dubia (Cladocera). *Environmental Pollution*, 225, 569-578.
*   Bártíková, H., et al. (2016). Veterinary drugs in the environment and their toxicity to plants. *Chemosphere*, 144, 2290-2301.
*   Borges, C. S., et al. (2017). Long-term adverse effects on reproductive function in male rats exposed prenatally to the glucocorticoid betamethasone. *Toxicology*, 376, 15-22.
*   Colucci, M. S., et al. (2001). Persistence of estrogenic hormones in agricultural soils: I. 17β‐estradiol and estrone. *Journal of Environmental Quality*, 30(6), 2070-2076.
*   Duchatel, J. P., et al. (1993). Glucocorticoids as doping agents in homing pigeons. *Annales De Medecine Veterinaire*, 137(8).
*   Gilmour, K. M., et al. (2005). Physiological causes and consequences of social status in salmonid fish. *Integrative and comparative biology*, 45(2), 263-273.
*   Janeczko, A., Skoczowski, A. (2005). Mammalian sex hormones in plants. *Folia Histochemica et cytobiologica*, 43(2), 71-79.
*   Kwak, J. I., An, Y. J. (2021). Assessing potential indicator of endocrine-disrupting property of chemicals using soil invertebrates. *Comparative Biochemistry and Physiology Part C: Toxicology & Pharmacology*, 245, 109036.
*   Liu, S., et al. (2012). Fate and occurrence of steroids in swine and dairy cattle farms with different farming scales and wastes disposal systems. *Environmental Pollution*, 170, 190-201.
*   Liu, X., et al. (2024). Conversion of estriol to estrone: A bacterial strategy for the catabolism of estriol. *Ecotoxicology and Environmental Safety*, 280, 116564.
*   Mitamura, K., et al. (2014). Simultaneous determination of 18 tetrahydrocorticosteroid sulfates in human urine by liquid chromatography/electrospray ionization-tandem mass spectrometry. *Steroids*, 85, 18-29.
*   Palme, R., et al. (1996). Excretion of infused 14C-steroid hormones via faeces and urine in domestic livestock. *Animal Reproduction Science*, 43(1), 43-63.
*   Rakonjac, N., et al. (2022). Emission estimation and prioritization of veterinary pharmaceuticals in manure slurries applied to soil. *Science of The Total Environment*, 815, 152938.
*   Rees, S. L., et al. (2004). The effects of adrenalectomy and corticosterone replacement on maternal behavior in the postpartum rat. *Hormones and Behavior*, 46(4), 411-419.
*   Silant’eva, D.I., et al. (2020). The Effects of Repeated Administration of the Micellar Complex of Methylprednisolone on the Locomotor Activity of a Terrestrial Snails. *Bull Exp Biol Med*, 170, 5–9.
*   Sloman, K. A. (2010). Exposure of ova to cortisol pre-fertilisation affects subsequent behaviour and physiology of brown trout. *Hormones and Behavior*, 58(3), 433-439.
*   Stentiford, E. I. (1996). Composting control: principles and practice. *The science of composting*, 49-59.
*   Veiga-Gómez, M., et al. (2017). Identification and quantification of 12 pharmaceuticals in water collected from milking parlors: Food safety implications. *Journal of Dairy Science*, 100(5), 3373-3383.
*   Vestel, J. S., et al. (2017). The endocrine disruption potential of betamethasone using Japanese medaka as a fish model. *Human and Ecological Risk Assessment*, 23(4), 879-894.
*   Zhang, J. N., et al. (2019). Persistence of androgens, progestogens, and glucocorticoids during commercial animal manure composting process. *Science of The Total Environment*, 665, 91-99.
*   Øverli, Ø., et al. (2002). Effects of Cortisol on Aggression and Locomotor Activity in Rainbow Trout. *Hormones and Behavior*, 42(1), 53-61.