# Lanta ja ympäristö - Loislääkkeet - Savonia-AMK

> Loislääkejäämät ovat haitallisia ympäristölle, eliöille ja ne haittaavat kasvien kasvua. Kompostointi vähentää jäämiä.

## Johdanto
Loisten häätäminen on tärkeä osa hevosten hyvinvoinnista huolehtimista. Loislääkkeiden käytön tulee kuitenkin aina perustua todelliseen tarpeeseen. Niitä ei pidä käyttää turhaan, sillä lääkeainejäämät ovat haitallisia ympäristölle. Loislääkkeiden pääsyä ja vaikutusta ympäristöön selvitettiin *Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi* –hankkeen aikana kirjallisuuskatsauksen muodossa.

## Loislääkkeiden ympäristövaikutukset
Matojen ja loisten torjuntaan käytettävät lääkkeet erittyvät eläinten lantaan pitoisuuksilla, jotka voivat olla vahingollisia tai jopa tappavia ekosysteemin hyödyllisille eliöille.

*   **Ivermektiini:** Yksi maailman yleisimmistä loislääkkeistä. Yli 90 % siitä erittyy lantaan 14 vuorokauden kuluessa annostelusta.
*   **Käyttötavat:** Vain pieni osa toimijoista (Yhdysvalloissa n. 5–22 %, Euroopassa 50–60 %) tutkii loisten munien määrää lannassa ennen lääkitystä, mikä johtaa turhaan lääkkeiden käyttöön.
*   **Kasvillisuus:** Ivermektiini on fytotoksinen eli kasveille haitallinen. Sen on havaittu heikentävän juurten kasvua 20 % altistuksen myötä. Loislääkkeet voivat myös vähentää apilan määrää laidunmailla ja laskea nitrifikaationopeutta. Ivermektiiniä sisältävällä lannalla lannoitetun laitumen tuottavuus on laskenut 18–20 %.
*   **Maaperän eliöstö:** Loislääkkeet aiheuttavat nitrifikaation estymistä ja ammoniakin hapetuksen heikkenemistä. Pienet pitoisuudet voivat edistää resistenttien loiskantojen muodostumista.

## Vaikutukset lieroihin ja hyönteisiin
Loislääkkeet ovat pääosin myrkyllisiä lieroille, joilla on keskeinen rooli lannan hajottamisessa:
*   Yli 20 mg/kg pitoisuudet ovat lieroille tappavia.
*   Jo 4 mg/kg pitoisuus vähentää merkittävästi lierojen lisääntymistä.
*   Ivermektiini on erittäin myrkyllistä myös hyppyhäntäisille ja änkyrimadoille.
*   Loislääkejäämät hidastavat lannan luontaista hajoamista heikentämällä lannassa elävää eliökantaa.
*   Sateen aiheuttama huuhtouma ivermektiiniä sisältävästä lantakasasta on erittäin myrkyllistä isovesikirpuille.

## Kompostoinnin merkitys
Tutkimukset osoittavat, että kompostointi voi vähentää loislääkejäämien pitoisuuksia:
*   **Ivermektiini:** Kompostointiprosessi ei esty lääkkeen vuoksi, ja pitoisuudet laskevat kompostoinnin aikana. Eräässä tutkimuksessa pitoisuus laski 175 päivässä 1,59 mg/kg tasolta 0,6 mg/kg tasolle.
*   **Doramektiini:** Tuhoutuu optimaalisen kompostointiprosessin aikana. Pitoisuuksien on havaittu laskevan 32–43 % 21 päivän aikana, erityisesti termofiilisen vaiheen aikana. Tuhoutumisella ja kompostin kosteuden laskulla on havaittu selvä korrelaatio.

## Lähteet
*   Beynon, S.A. 2012a. Potential environmental consequences of administration of anthelmintics to sheep. Veterinary Parasitology, 189(1), 113-124.
*   Beynon, S.A. 2012b. Potential environmental consequences of administration of ectoparasiticides to sheep. Veterinary Parasitology, 189(1), 125-135.
*   Celestina, T.V., et al. 2010. Factors influencing dissipation of avermectins in sheep faeces. Ecotoxicology and Environmental Safety, 73(1), 18-23.
*   Diao, X., et al. 2007. Toxicity of the anthelmintic abamectin to four species of soil invertebrates. Environmental Pollution, 148(2), 514-519.
*   Dobeic, M., et al. 2013. Doramectin degradation and bacterial community during sheep manure composting. Slovenian Veterinary Research, 50, 173-182.
*   Gunn, A., Sadd, J.W. 1994. The effect of ivermectin on the survival, behaviour and cocoon production of the earthworm Eisenia fetida. Pedobiologia, 38(4), 327-333.
*   Halley, B.A., et al. 1989. The environmental impact of the use of ivermectin: environmental effects and fate. Chemosphere, 18(7-8), 1543-1563.
*   Horvat, A.J.M., et al. 2012. Analysis, occurrence and fate of anthelmintics and their transformation products in the environment. TrAC Trends in Analytical Chemistry, 31, 61-84.
*   Jensen, J., et al. 2003. Effects of the antibacterial agents tiamulin, olanquindox and metronidazole and the anthelmintic ivermectin on the soil invertebrate species Folsomia fimetaria (Collembola) and Enchytraeus crypticus (Enchytraeidae). Chemosphere, 50(3), 437-443.
*   Lagos, S., et al. 2023. Interactions of anthelmintic veterinary drugs with the soil microbiota: Toxicity or enhanced biodegradation? Environmental Pollution, 334, 122135.
*   Lumaret, J.P. 1986. Deleterious effects of some helminthicids on coprophagous insects and consequences on the disintegration of dung pads. Acta Oecol. Oec. Appl., 7, 313-324.
*   Nielsen, M.K., et al. 2018. Parasite control strategies used by equine owners in the United States: A national survey. Veterinary Parasitology, 250, 45-51.
*   Sands, B. & Noll, M. 2022. Toxicity of ivermectin residues in aged farmyard manure to terrestrial and freshwater invertebrates. Insect Conserv Divers, 15, 9-18.
*   Schwarz, M. & Bonhotal, J. 2016. The Fate of Ivermectin in Manure Composting. Cornell Waste Management Institute.
*   Sun, Y., et al. 2005. Bioaccumulation and elimination of avermectin B1a in the earthworms (Eisenia fetida). Chemosphere, 60(5), 699-704.
*   Svendsen, T.S., et al. 2002. Survival and growth of Lumbricus terrestris (Lumbricidae) fed on dung from cattle given sustained-release boluses of ivermectin or fenbendazole. European Journal of Soil Biology, 38(3–4), 319-322.
*   Svendsen, T.S., et al. 2003. Field effects of ivermectin and fenbendazole on earthworm populations and the disappearance of dung pats from bolus-treated cattle. Applied Soil Ecology, 24(3), 207-218.
*   Vokřál, I., et al. 2019. Ivermectin environmental impact: Excretion profile in sheep and phytotoxic effect in Sinapis alba. Ecotoxicology and Environmental Safety, 169, 944-949.
*   Wall, R., Strong, L. 1987. Environmental consequences of treating cattle with the antiparasitic drug ivermectin. Nature, 327, 418-421.