# Lapinlahden ja sen lähialueiden sivuvirtojen biokaasun tuottopotentiaalia sekä mädätteen soveltuvuus lannoitevalmiste- ja kuivikekäyttöön - Savonia-AMK

> Sivuvirtoja on tutkittu biokaasuntuottokokeiden ja biokaasupanoskokeen mädätteelle tehtyjen laboratoriokokeiden avulla.

## Hankkeen tausta
Lapinlahden kunnan päätoteuttaman ja Savonian Bio- ja kiertotalouden tutkimusalan osatoteuttaman Lapinlahden ja lähialueiden hajautetun biokaasutuotannon ja tankkausaseman selvityshankkeessa on selvitetty biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen hyödyntämistä, jalostamista ja jatkokäyttöä. Tutkimus on toteutettu kirjallisuusselvityksen, biokaasuntuottokokeiden sekä mädätteen laboratoriotutkimusten avulla.

## Biokaasupanoskokeen tulokset
Kokeen tavoitteena oli tutkia kolmen eri syöteseoksen metaanintuottopotentiaalia. Tulokset on ilmoitettu yksiköissä Nm3/tVS (orgaaninen kuiva-aine), Nm3/tTS (kuiva-aine) ja Nm3/tFM (tuorepaino).

*   **Syöteseos 1:** 230 Nm3 CH4/tVS, 195 Nm3 CH4/tTS, 23 Nm3 CH4/tFM
*   **Syöteseos 2:** 213 Nm3 CH4/tVS, 131 Nm3 CH4/tTS, 0,8 Nm3 CH4/tFM
*   **Syöteseos 3:** 200 Nm3 CH4/tVS, 153 Nm3 CH4/tTS, 26 Nm3 CH4/tFM

Suurin tuotto saavutettiin syöteseoksella 1 ja pienin syöteseoksella 3. Tulokset olivat linjassa aiemman tutkimustiedon (mm. LUKE, Rantala ym.) kanssa.

## Mädätteen hyödyntäminen
Hankkeessa selvitettiin mädätteen soveltuvuutta kiertolannoitevalmisteeksi ja kuivikkeeksi.

### Lannoitekäyttö
*   Syöteseosten 1 ja 2 kuivajakeet soveltuisivat tuoteluokkaan 1A (Orgaaninen lannoite).
*   Kaikkien syöteseosten mädätteissä havaittiin sinkin (Zn) enimmäispitoisuuksien ylityksiä, mikä rajoittaa käyttöä maanparannusaineena. Merkittävin sinkin lähde oli kokeessa käytetty ymppi.
*   Mikäli sinkkirajoituksia ei huomioitaisi, mädäte ja sen jakeet soveltuisivat tuoteluokkaan 3A (Orgaaninen maanparannusaine).

### Kuivikekäyttö
Syöteseoksen 1 ilmakuivatun kuivajakeen ominaisuuksia verrattiin perinteisiin kuivikkeisiin:
*   **pH:** 9,97 (erittäin emäksinen, ei suositeltava kuivikekäyttöön).
*   **Tilavuuspaino:** 50,3 kg/m3 (kevyempää kuin kutteri tai turve).
*   **Nesteenpidätyskyky:** 4,6 kg vettä / kg materiaalia (erittäin imukykyinen).
*   **Kuiva-ainepitoisuus:** 52,67 % (vastaa turpeen tasoa).

Viranomaisohjeistuksen mukaan kokeessa tutkittua mädätettä ei saisi käyttää kuivikkeena, sillä käyttö edellyttää syötteiden ja käytön rajoittumista samalle tilalle.

## Hankkeen rahoitus ja julkaisut
Hanke on EU:n osarahoittama (Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, JTF), ja rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Yksityiskohtaiset tulokset julkaistaan Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa hankkeen päätyttyä.

**Kirjoittajat:**
*   Eevi Minkkinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Lokka, J. ym. 2021. Teollinen ekosysteemi energian- ja ruoantuotantoon.
*   Manni, K. (toim.). 2022. Turvetta korvaavat uusiutuvat kuivikemateriaalit. Luonnonvarakeskus.
*   Rantala, T., Jääskeläinen, A. & Janhunen M. 2012. Selvitys Lapinlahden jätevesilietteen ja mahdollisten muiden orgaanisten jakeiden yhteisbiokaasulaitoksesta.
*   Riihi. 2022. Kuivikevaihtoehtojen laboratoriotestaus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
*   Stormossen. Info about biogas.