# Lapsen kuntoutus arjen keskellä – yhdessä kohti merkityksellistä osallistumista

> Kuntoutus ei ole vain sarja tapaamisia tai suunnitelmia – se on osa lapsen elämää, arkea ja kasvua.

## Johdanto
Tämä artikkeli pohjautuu *Kuntoutus kehitysvammaisen lapsen toimintakyvyn ja osallistumisen mahdollistajana* -tutkimuksen kehittämisehdotuksiin. Kehittämisehdotuksia kommentoi terveystieteiden tohtori Johanna Kaitsalmi, joka tutki väitöskirjassaan lasten vaikuttamismahdollisuuksia lasten kuntoutushoitotyön vuorovaikutustilanteissa. Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2025 nostamme esiin lapsen oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä saada yksilöllistä tukea aikuisilta.

## Kuntoutus osana lapsen arkea
Kuntoutus ei ole irrallinen osa elämää, vaan sen tulee tukea arjen sujuvuutta ja lapsen hyvinvointia. Kun kuntoutus toteutetaan yhteistyössä lapsen, vanhempien ja ammattilaisten kesken, se tukee aidosti lapsen osallistumista. Tavoitteiden tulisi kytkeytyä lapsen oikeuksien sopimuksen 23. artiklaan, joka tukee lapsen omannäköistä elämää.

## Lapsen ja perheen ääni keskiössä
Kuntoutuksen suunnittelussa lapsen ja vanhempien toiveet, kokemukset ja arjen tarpeet muodostavat perustan. Lapsi on oman elämänsä päähenkilö, ja aikuisten tehtävänä on oppia tarkastelemaan asioita lapsen näkökulmasta. Tämä edellyttää ammattilaisilta omien ajatusmallien ja lapsikäsityksen tunnistamista.

## Yhteistoiminnan merkitys
Varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten tieto on korvaamatonta kuntoutuksen suunnittelussa. Kun kuntoutuksen tavoitteet sidotaan konkreettisesti arjen toimintoihin – kuten leikkiin, koulupäivään tai harrastuksiin – ne muuttuvat eläväksi osaksi lapsen päivää. 

Terapeutin rooli ei ole vain edistää toimintakykyä, vaan luoda edellytyksiä osallistumiselle yhteisöissä. Tämä vaatii:
* Säännöllistä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.
* Yhteisiä tavoitteita.
* Johdon tukea ja riittäviä resursseja.

## Toimintakulttuurin muutos
Kuntoutusjärjestelmän perinteet painottavat usein aikuiskeskeisiä toimintatapoja. Aidon muutoksen saavuttaminen vaatii:
* Rakenteiden ja toimintakulttuurien uudistamista.
* Lapsinäkökulmaista ajattelua, joka perustuu moniulotteiseen ihmis- ja vammaisuuskäsitykseen.
* Yksilöiden rohkeutta toimia toisin ja johtajien vastuuta mahdollistaa tämä muutos koulutuksen ja resurssien kautta.

## Kirjoittajat
* **Anu Kinnunen**, KT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Anu Kippola-Pääkkönen**, YTT, erityisasiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu
* **Annastiina Vesterinen**, TtM, projektitutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
* **Maarit Karhula**, TtM, erikoistutkija, Kela
* **Johanna Kaitsalmi**, TtT, kouluttaja, [kohtaamistaito.net](https://kohtaamistaito.net/)

## Lähteet
* Kaitsalmi, Johanna. 2024. *Erityiseksi määritellyn lapsen vaikuttajuuden toteutumisen mahdollistava hoitotyö. Lasten kuntoutushoitotyön dialoginen malli.* Turun yliopiston julkaisuja D 1779. Väitöskirja. [https://kohtaamistaito.net/vaitoskirja/](https://kohtaamistaito.net/vaitoskirja/)
* Kippola-Pääkkönen, A., Vesterinen, A., Kinnunen, A., & Karhula, M. (2024). *Kuntoutus kehitysvammaisen lapsen toimintakyvyn ja osallistumisen mahdollistajana* (Tutkimuksia 166). Kela. [https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-201-5](https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-284-201-5)