# Liikuntaneuvontaan ohjautuminen – palveluketjun kehittämistarpeet

> Liikuntaneuvontaan ohjautuminen on vaihtelevaa ja vaatii yhtenäisiä käytäntöjä sekä parempaa tunnettuutta.

## Tausta ja haasteet
Liikkumattomuus on merkittävä maailmanlaajuinen haaste, joka heikentää väestön terveyttä ja lisää yhteiskunnallisia kustannuksia. Suomessa liian vähäisen liikkumisen on arvioitu aiheuttavan vuosittain vähintään 3,2 miljardin ja runsaan paikallaan olon 1,5 miljardin kustannukset.

Liikuntaneuvonnan tavoitteena on motivoida terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia asiakkaita lisäämään liikkumistaan. Vaikka perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli asiakkaiden tunnistamisessa ja ohjaamisessa, liikunnan puheeksiotto ei ole systemaattista. Esteiksi on tunnistettu ajan puute, oman osaamisen heikkous ja epävarmuus neuvonnan vaikuttavuudesta.

## Palveluketjujen kehittäminen
Liikuntaneuvontaan ohjautuminen edellyttää toimivia yhteistyörakenteita hyvinvointialueen ja kunnan välillä. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on lisännyt tarvetta kehittää liikuntaneuvonnan palveluketjuja, sillä kansalliset ohjeistukset osoittavat ohjautumiskäytäntöjen vaihtelevan merkittävästi.

Elina Lehikoisen (2026) opinnäytetyössä tarkasteltiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen yhden sote-keskuksen sekä yhden kunnan toteuttamaa liikuntaneuvontaan ohjautumisen nykytilaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelujen avulla.

## Tutkimustulokset
Tulosten perusteella liikuntaneuvontaan ohjautuminen käynnistyy perusterveydenhuollossa liikkumisen puheeksi ottamisella ja palvelutarpeen tunnistamisella. Puheeksiottoa tapahtuu esimerkiksi pitkäaikaissairauksien tai liikkumista rajoittavien oireiden yhteydessä, mutta toimintatapa ei ole systemaattinen.

Keskeisiä havaintoja:
* **Toimintamallien erot:** Ammattilaislähtöiset toimintamallit (kuten hyvinvointialueen sisäinen työviestikäytäntö) tukevat palveluun pääsyä paremmin kuin asiakkaan oma-aloitteisuuteen perustuvat käytännöt.
* **Haasteet:** Ajan puute, vähäiset resurssit, epäselvät toimintamallit sekä puutteellinen tieto palvelun sisällöstä.
* **Kehittämistarpeet:** Yhtenäiset toimintamallit, lähetekäytännön kehittäminen, palvelun tunnettuuden lisääminen sekä kirjaamisen ja viestinnän yhtenäistäminen.

## Johtopäätökset ja jatkokehitys
Liikuntaneuvontaan ohjautuminen ei toteudu vielä yhdenmukaisesti, mikä vaikeuttaa asiakkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluun. Keskeisenä jatkokehittämisideana esitetään sähköisen lähetteen tai muun rakenteisen, potilastietojärjestelmään integroidun ohjautumiskäytännön käyttöönottoa. Tämä voisi nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa tiedonkulkua hyvinvointialueen ja kunnan välillä.

## Kirjoittajat
* **Elina Lehikoinen**, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Juha Peteri**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

## Lähteet
* Aittasalo, M., ym. 2016. Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskeskuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53, 162–177.
* Kettle, V., ym. 2022. Effectiveness of physical activity interventions delivered or prompted by health professionals in primary care settings: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 376, 1–13.
* Kolu, P., ym. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology & Community Health 76, 677–684.
* Lehikoinen, E. 2026. Liikuntaneuvontaan ohjautuminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. YAMK Opinnäytetyö. Savonia ammattikorkeakoulu.
* Leppä, H., Nirhamo, E., Karapalo, I. & Kivimäki, S. 2022. Liikuntaneuvonnan nykytilaselvitys 2022. Liikkuva aikuinen.
* Orrow, G., Kinmonth, A., Sanderson, S. & Sutton, S. 2012. Effectiveness of physical activity promotion based in primary care: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 344, 1-17.
* Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia vuosille 2024–2038.
* Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 2025. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen elintapaohjauksen toimintasuunnitelma 2024–2028-toimenpiteiden vuosiarviointi 2025.