# Luonnon merkitys nuorten hyvinvoinnin edistäjänä - Savonia-AMK

> Luonto tarjoaa kustannustehokkaan, monivaikutteisen ja tutkitusti toimivan välineen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

## Luonnon terveysvaikutukset
Luontoterveys on tunnistettu merkittäväksi hyvinvoinnin edistämisen osa-alueeksi. Tutkimusnäyttö osoittaa luonnon myönteisiä vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja immunologiseen terveyteen. Luonnossa oleskelu laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormonitasoja sekä aktivoi parasympaattista hermostoa. Lisäksi luontoympäristön vähäisempi ärsyke- ja melukuorma tukevat kognitiivista hyvinvointia ja keskittymiskykyä.

## Nuorten hyvinvointi ja luonnon merkitys
Nuorten lisääntyneiden mielenterveyshaasteiden, kuten ahdistuksen ja uupumuksen, keskellä luonnon hyvinvointia tukevat vaikutukset korostuvat. Luonnossa vietetty aika lisää nuorten positiivista mielenterveyttä, joka toimii voimavarana haasteiden keskellä. Tutkimusten mukaan luonto lisää nuorten palautumista, iloa, onnellisuutta, optimismia ja toivoa. Luontovaje puolestaan on yhdistetty sosiaalisen pääoman ja resilienssin heikkenemiseen.

## Luontokokemusten moninaisuus
Nuorten merkitykselliset luontokokemukset liittyvät usein:
*   **Fyysiseen aktiivisuuteen:** Luontoseikkailut, vaeltaminen, lenkkeily, hiihtäminen ja pyöräily.
*   **Autonomiaan:** Mahdollisuus yksinoloon ja vetäytymiseen arjen rutiineista.
*   **Aistikokemuksiin:** Luonnon estetiikka ja aistimukset.
*   **Sosiaalisuuteen:** Empatian, prososiaalisen käyttäytymisen ja sosiaalisten yhteyksien vahvistuminen yhdessä kavereiden tai perheen kanssa.

## Planetaarinen hyvinvointi ja saavutettavuus
Planetaarinen hyvinvointi perustuu ihmisen ja luonnon väliseen vastavuoroiseen riippuvuussuhteeseen. Tutkimukset osoittavat, että nuoret, joiden lähellä on luontoalueita ja jotka liikkuvat niillä säännöllisesti, kokevat parempaa hyvinvointia ja vähemmän psyykkistä kuormitusta. Luonnon saavutettavuus on keskeinen tekijä, sillä luonnossa harvemmin vierailevat nuoret kokevat usein luontoalueiden sijaitsevan liian kaukana.

## Suosituksia nuorten hyvinvoinnin edistämiseen
*   Tuetaan nuorten säännöllistä luonnossa oleskelua varhaislapsuudesta alkaen.
*   Huomioidaan luonnon saavutettavuus kaupunkisuunnittelussa.
*   Yhdistetään nuorten harrastus- ja aktiviteettitoimintaa luontoympäristöihin.
*   Viedään koulutyötä yhä enemmän luontoympäristöihin.

## Kirjoittajat
*   **Päivi Rytkönen-Niskanen**, Hyvinvointikoordinaattoritutkinto (YAMK)-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Turunen**, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Appelqvist-Schmidlechner, K., Tuisku, K., Tamminen, N., Nordling, E. & Solin, P. 2016. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan? Lääkärilehti 71(24), 1759–1764.
*   Appelqvist-Schmidlechner, K., Pasanen, T., Kiviruusu, O. & Kivimäki, H. 2026. Positiivinen mielenterveys, luontoliikunta ja luonnossa oleskelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 2026:11.
*   Drakvik, E. & Pietola, L. 2023. Planetaarinen terveys rakentuu luontoyhteydelle. Sitran artikkelit 9.3.2023.
*   Helenius, J., Kivimäki, H. & Luopa, P. 2025. Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskysely 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 2025:44.
*   Jantunen, J. 2023. Luontoterveys. Luontoterveyden osaamiskeskus.
*   Laine, S. & Happonen K. 2025. Ilmastohuoli ja syyllisyys. Teoksessa Laine, S. & Happonen, K. (toim.) Ihan paineissa: Nuorisobarometri 2025. Nuorisotutkimusseura.
*   Lomax, T., Butler, J., Cipriani, A. & Singh, I. 2024. Effect of nature on the mental health and well-being of children and adolescents: meta-review. The british journal of psychiatry: the journal of mental science 225(3), 401–409.
*   Roslund, M. ym. 2022. A Placebo-controlled double-blinded test of the biodiversity hypothesis of immune-mediated diseases: Environmental microbial diversity elicits changes in cytokines and increase in T regulatory cells in young children. Ecotoxicology and Environmental Safety 242(1).
*   Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 134(13), 1397–403.