# Moniammatillinen yhteistyö ei toteudu työterveyshuollossa toivotulla tavalla - Savonia-AMK

> Asiakaslähtöisen ajattelun mukaan laadukas palvelukokonaisuus edellyttää eri alojen ammattilaisten tiivistä yhteistyötä ja taitoa olla vuorovaikutuksessa.

## Johdanto
Moniammatillisuudesta on puhuttu sote-alalla jo vuosikymmeniä, mutta sen vaade on noussut ammattilaisten yhteistyöhön uudella tavalla palveluiden uudistuessa. Moniammatillisen yhteistyön tiedetään olevan vaikuttava toimintatapa asiakkaiden kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa. Vaikka moniammatillista yhteistyötä pidetään ihanteena, käytännön arjessa yhdessä toimimista haittaa usein vuorovaikutuksen ongelmat, ammatillinen kilpailu ja haluttomuus ymmärtää asioita toisten näkökulmasta (Mönkkönen, Kekoni & Pehkonen 2019).

## Tutkimusasetelma
Anna Korhonen selvitti opinnäytetyössään (Korhonen 2025) moniammatillisen tiimityön nykytilannetta erään yksityisen työterveyshuollon palveluntuottajan yhden alueen organisaatiossa. Tavoitteena oli kehittää moniammatillisen tiimityön toimintamalleja. Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytettiin määrällistä kyselytutkimusta sekä työpajatyöskentelyä.

## Moniammatillisuuden toteutuminen työterveyshuollossa
Vaikka työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin (L1383/2001) ja valtioneuvoston asetukseen (A 708/2013), Korhosen (2025) tulokset osoittavat, että moniammatillinen yhteistyö ei toteudu lain hengen ja periaatteiden mukaisesti.

### Ammattiryhmäkohtaiset erot
*   **Työterveyslääkärit ja -hoitajat:** Osallistuvat muita ammattiryhmiä useammin moniammatilliseen yhteistyöhön.
*   **Työfysioterapeutit:** Osallistuminen ei ole samalla tasolla lääkäreiden ja hoitajien kanssa, vaan se näyttäytyy samalla tasolla työterveyspsykologien kanssa.
*   **Ravitsemusterapeutit ja työkykyvalmentajat:** Osallistuminen näyttäytyi vähäisenä ja ammattiryhmät raportoivat yhteistyön tuntuneen haastavalta.
*   **Työkokemus:** Lyhyemmän aikaa (0–3 vuotta) työterveyshuollossa työskennelleet osallistuivat moniammatilliseen yhteistyöhön vähemmän kuin pidempään työskennelleet.

### Prosessikohtaiset erot
Moniammatillinen yhteistyö toteutui vaihtelevasti:
*   **Positiivisesti:** Työpaikkaselvitykseen liittyvät prosessin vaiheet.
*   **Heikoimmin:** Toimintasuunnitelmaneuvottelut, vaikka kyseessä on keskeinen tapaaminen toiminnan suunnittelun ja toimenpiteiden sopimisen kannalta.

## Kehittämistoimenpiteet
Työpajatyöskentelyssä esihenkilöiden kanssa tunnistettiin tarpeita sekä olemassa olevien mallien kehittämiselle että uusille toimenpiteille.

**Olemassa olevien toimintamallien kehittäminen:**
*   Vuosisuunnitelman käytön ja vastuiden johtaminen tiimeille.
*   Yhteisistä toimintamalleista tiedottaminen ja muistuttaminen.
*   Tiimien viikoittaisen yhteisen ajan hyödyntämisen vahvistaminen.
*   Asiakkuudenhoidon tilanteen ja haasteiden selvittäminen.
*   Vastuiden kirkastaminen rekrytointi- ja perehdytysvaiheessa.

**Uudet toimenpiteet:**
*   Yritysterveyden johtamisen vuosikellon käyttöönotto.
*   Alueen yritysterveyden esihenkilöiden yhteisen linjan varmistaminen.
*   Yhteisten aiheiden sopiminen koko alueen moniammatillisiin tiimipalavereihin.
*   Viestinnän pelisääntöjen laatiminen ja johtaminen.

## Kirjoittajat
*   **Anna Korhonen**, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Katri Savolainen**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   A 708/2013. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 10.10.2013.
*   Korhonen, A. 2025. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   L 1383/2001. Työterveyshuoltolaki 21.12.2001.
*   Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. 2019. Luku 1 Johdanto. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy.