# Muutoskyvykkäänä elämän myllerryksessä

> Muutostilanteessa itsensä johtamisen taidot punnitaan. Selkeys kokonaisuudesta auttaa toimimaan linjassa itsensä kanssa.

## Muutos työyhteisössä
Muutos on voimia vievä prosessi, oli kyse sitten ammatillisesta tai henkilökohtaisesta elämästä. Työhön liittyvässä muutoksessa esihenkilön tuki on keskeistä tiedonjakajana, keskustelijana ja työhyvinvoinnin varmistajana. Työyhteisön perusrakenteiden kunnossa pitäminen, sujuva työ ja aktiivinen palautuminen auttavat ottamaan muutokset vastaan helpommin.

Muutosprosessin aikana selkeä visio ja konkreettinen suunnitelma luovat turvallisuutta. Työkuormituksen säätely on avainasemassa, sillä muutokseen liittyvät lisätehtävät voivat huomaamatta heikentää työkykyä. Muutoksen jälkeen on tärkeää pysähtyä tarkastelemaan saavutettuja tuloksia, oppimista ja toipumista.

## Muutoskyvykkyys: Resilienssi ja antifragiliteetti
Muutoskyvykkyys tarkoittaa kykyä toimia, kun asiat eivät enää toimi kuten ennen. Se koostuu kahdesta osa-alueesta:

*   **Resilienssi:** Kyky mukautua muutokseen ja muokata ajatteluaan tilanteen mukaan. Tätä lisäävät sisäinen motivaatio ja psykologinen turvallisuus. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa tiedon jakamisen, aloitteellisuuden ja autenttisena olemisen ilman tarvetta suojautua.
*   **Antifragiliteetti:** Kyky hyötyä muutoksesta ja epäsärkyvyys. Tämä edellyttää joustavia rakenteita, tilaa kokeiluille ja jatkuvalle oppimiselle.

## Ratkaisupuhe vs. ongelmapuhe
Muutoksen tukemisessa vuorovaikutus on ratkaisevaa. "Ongelmapuhe", joka keskittyy syyllisyyteen, puutteisiin ja uhkiin, ei edistä muutosta. Sen sijaan tulisi suuntautua "ratkaisupuheeseen", jossa keskustellaan mahdollisuuksista, vahvuuksista, voimavaroista ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta.

## Itsetuntemus ja arvot muutoksessa
Muutostilanteet voivat aiheuttaa hallinnan tunteen menetystä ja stressiä. Tämä on kuitenkin otollinen hetki pysähtyä pohtimaan omia arvoja ja elämän suuntaa. Selkeys omasta suunnasta löytyy ydinolemuksen kautta: kun tiedät, mikä on sinulle tärkeää, voit tehdä valintoja, jotka ovat linjassa arvojesi kanssa. Jatkuva itseään vastaan toimiminen kuluttaa, joten on tärkeää tunnistaa, mitkä tavoitteet ovat omia ja mitkä ulkoa heijastettuja odotuksia.

## Muutosvastarinta ja tunnetoimijuus
Aivomme on viritetty vastustamaan muutosta, koska se viestii mahdollisesta uhasta. Muutosvastarinta on usein näkyvin ilmentymä epävarmuudesta ja pelosta, ei haluttomuudesta. Muutos on kuin hyppy kuilun yli, jossa vanhasta on päästettävä irti.

Tunnetoimijuus – omien ja muiden tunteiden tiedostaminen ja käsittely – on välttämätöntä, jotta aivokapasiteetti vapautuu pelon sijasta työtehtäviin.

## Itsensä johtaminen käytännössä
Itsensä johtaminen lähtee sisäisestä työstä. Kun tiedämme, mikä on arvojemme mukaista, voimme asettaa kohtuullisia tavoitteita ja realistisia aikatauluja. Itsetuntemus auttaa tunnistamaan omat vireystilat ja keskittymiskyvyn huiput. Vaikka kaikki tehtävät eivät aina tunnu motivoivilta, kurinalaisuus ja aloituskynnyksen ylittäminen auttavat pääsemään "flow-tilaan".

## Lisätietoja
Lisätietoja teemasta löytyy työelämän verkkokurssilta: [Itsensä johtaminen muutoksessa](https://ella.eduplan.fi/savonia/itsensa-johtaminen-muutoksessa-master/68d28cf41ada6cccc8c4ff63)

***

**Kirjoittaja:** Päivi Tikkanen, TtT, erityisasiantuntija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy.

**Lähteet:**
*   Haapakoski P. ym. (2024). The Correlation between Work Engagement and the Positive Organizational PRIDE Index Provides Perspectives on Workplace Development.
*   Hellsten T. & Tuomikoski T. (2020). Lentoon – Muutokseen suostumisen voima.
*   Henderson K. E. et al. (2020). “Oops, I Did It” or “It Wasn’t Me:” An examination of psychological contract breach repair tactics.
*   Laitinen J. & Hannonen H. (2024). Johda palautumista soten muutosmyllerryksessä.
*   Lyytikäinen A. (2022). Itsensä johtaminen muutoksessa – miten esihenkilö voi tukea henkilöstöä muutosten aiheuttamissa tilanteissa.
*   Palsola M. (2024). Vuorovaikutus muutoksen tukena.
*   Perttula J. & Syväjärvi A. (2012). Johtamisen psykologia.
*   Rantanen J. ym. (2020). Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali.
*   Rauhala I. ym. (2024). Yhteys – avain johtamiseen.
*   Robinson S. L. (1996). Trust and breach of the psychological contract.
*   Rock D. (2009). Your brain at work.
*   Syvärinen K. (2018). Vuoden paras päivä.
*   Vuosmaa S. ym. (2019). Organisaation tukitoimintojen vaikutus esimiehen organisatoriseen luottamukseen irtisanomisiin johtaneissa yt-prosesseissa.