# Naiserityisyys matalan kynnyksen päihdepalveluissa – Tarve kokonaisvaltaisemmalle tuelle ja kehittämiselle

> Naiserityinen päihdetyö on välttämätöntä, jotta päihdepalvelut tavoittavat naiset ja vastaavat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.

## Naiserityisyyden merkitys päihdetyössä
Naisten päihteidenkäyttö on lisääntynyt vuosikymmenten saatossa, ja perinteinen, usein miesten tarpeisiin suunniteltu päihdehoito ei välttämättä vastaa naisten tarpeita. Tutkimukset osoittavat, että naisille suunnatut, räätälöidyt palvelut edesauttavat hoitoon hakeutumista, siihen kiinnittymistä ja hoidon tuloksellisuutta.

Tilastojen valossa:
*   21 % suomalaisista naisista ylittää alkoholin riskikäytön rajan.
*   Noin neljännes huumeongelmista kärsivistä ja viidennes huumehoidossa olevista on naisia.
*   Naisten ja miesten välinen ero huumeiden ongelmakäytössä on ennusteiden mukaan kapenemassa.

## Yhteiskunnalliset haasteet ja palveluiden saavutettavuus
Päihderiippuvaiset naiset kohtaavat usein stigmatisoivia rakenteita ja asenteita, jotka voivat johtaa epäasialliseen kohteluun. Leimaavat käytännöt palvelujärjestelmässä nostavat kynnystä avun hakemiseen ja voivat jättää marginaalissa elävät naiset palveluiden ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) velvoittaa kuitenkin tarjoamaan sosiaaliohjausta ja neuvontaa, ja päiväkeskuspalvelut toimivat tässä tärkeänä matalan kynnyksen tukipisteenä.

## Opinnäytetyön toteutus ja havainnot
Cassandra Löfbergin YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin päihderiippuvaisten naisten kokemuksia matalan kynnyksen päiväkeskuksista. Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin neljää päiväkeskuksen asiakasta.

**Esteet palveluiden käytölle:**
*   Häpeä
*   Tiedon puute palveluista
*   Miesten läsnäolo tiloissa

**Toiveet palveluiden kehittämiseksi:**
*   Henkilökunnan osaaminen ja kohtaaminen
*   Ruoka-apu
*   Ohjattu toiminta
*   Terveysneuvonta
*   Hygieniatuotteiden saatavuus

## Kehittämisehdotukset ja käytännön toimenpiteet
Tutkimus osoitti, että nykyiset toimivat käytännöt (kuten sijainti ja ruoka-apu) ovat usein sukupuolineutraaleja, mikä viittaa siihen, ettei naiserityisyyttä ole vielä riittävästi jalkautettu käytännön työhön.

Kehittämisehdotuksissa korostuvat:
*   **Sosiaalinen sukupuoli:** Erilliset aukioloajat naisille, naisille suunnattu ohjattu toiminta ja naispuolisen kokemusasiantuntijan palkkaaminen.
*   **Biologinen sukupuoli:** Kuukautissuojien tarjoaminen ja ehkäisyneuvonta.
*   **"Naistenpäivät":** Päiväkeskukseen voitaisiin järjestää erityisiä naistenpäiviä, joissa yhdistyisivät terveysneuvonta (esim. ehkäisy, sukupuolitaudit, hormonitoiminta) sekä hyvinvointia tukeva toiminta, kuten hiustenlaitto tai ihonhoito.

Tällaiset pienet, mutta merkitykselliset muutokset voivat luoda turvallisen tilan, joka houkuttelee naisia palveluiden piiriin ja ehkäisee syrjäytymistä.

## Lähteet
*   Ali’as-Ferri, M. ym. 2021. A Gender Perspective of Addictive disorders.
*   Harris, M. T. H. ym. 2022. Gender Dynamics in Substance Use and Treatment: A Women’s Focused Approach.
*   Karjalainen, K. 2023. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 1992–2022. THL.
*   Karttunen, T. 2019. Naiserityistä päihdehoitoa, etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä. Jyväskylän yliopisto.
*   Mäkelä, P. & Warpenius, K. 2024. Suomalaisten alkoholinkäyttö, juomatavat ja alkoholihaitat. THL.
*   Prendergast, M. L. ym. 2011. The relative effectiveness of women-only and mixed-gender treatment for substance-abusing women.
*   Rutanen, H., Strandén, P. & Tepponen, M. 2015. Yhteinen päiväkeskus.
*   Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
*   Stenman, K. & Kainulainen, H. 2023. Marginalisoidut naiset tarvitsevat naiserityisiä palveluja. Yhdenvertaisuusvaltuutettu.
*   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Naisten huumeidenkäyttö ja siihen liittyviin ongelmiin vaikuttaminen.

***

**Kirjoittajat:**
*   **Cassandra Löfberg**, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelman (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Elina Pekonen**, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu