# Näkökulmia digitaalisten hoitopolkujen kehittämiseen - Savonia-AMK

> Artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin lapsettomuuspoliklinikalle digitaalisen hoitopolku.

## Digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana

Digitaalisia palveluita kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollossa kiihtyvällä tahdilla. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2023 julkaisema strategia ”Digitalisaatiosta sosiaali-ja terveydenhuollon kivijalka” korostaa digitalisaation keskeistä roolia. Digitalisaation perustana ovat tiedonhallinta ja yhteentoimivuus, joiden varaan rakentuu palveluprosesseja tukeva digitaalinen kerros.

Digitalisaatio muokkaa työnteon tapoja, palvelurakenteita ja kansalaisten arkea. Tavoitteena on tehostaa palveluprosesseja, parantaa hoidon laatua ja saatavuutta sekä lisätä asiakaslähtöisyyttä. Palveluiden tulee olla turvallisia, kustannusvaikuttavia ja yhdenvertaisia.

## Digitaalinen hoitopolku osana hoitoprosessia

Digitaalinen hoitopolku kokoaa potilaan hoidon vaiheet yhteen sähköiseen palveluun. Se tukee sekä potilaan omahoitoa että terveydenhuollon ammattilaisten työtä, mahdollistaen hoidon jatkuvuuden, seurannan ja viestinnän eri toimijoiden välillä.

## Kehittämisen avaintekijät

Digitaalisten hoitopolkujen kehittäminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii teknologista osaamista ja ymmärrystä toimintaympäristöstä. Vallan (2013) sosioteknisen mallin mukaisesti on huomioitava ihmisen, organisaation, teknologian ja työn muutosten tasapaino. Tämän pohjalta on tunnistettu seitsemän keskeistä tekijää:

1.  **Asiakaslähtöisyys:** Potilaan tarpeet ovat kehittämisen lähtökohta. Digitaalinen hoitopolku tukee potilaan osallisuutta, omahoitoa ja tiedonsaantia. Käyttöliittymän helppokäyttöisyys, saavutettavuus ja selkeä viestintä ovat avainasemassa.
2.  **Henkilöstön osallistaminen:** Käyttäjälähtöinen suunnittelu lisää sitoutumista ja vähentää muutosvastarintaa. Riittävä käyttökoulutus ja käytön aikainen tuki ovat edellytyksiä onnistuneelle käyttöönotolle.
3.  **Moniammatillinen yhteistyö:** Yhteistyö eri ammattiryhmien, hallinnonalojen ja organisaatioiden välillä varmistaa, että ratkaisut tukevat käytännön työtä.
4.  **Muutosjohtaminen:** Vahva muutosjohtaminen ja johdon sitoutuminen ovat välttämättömiä pysyvälle muutokselle.
5.  **Tiedonhallinta ja yhteentoimivuus:** Hoitopolkujen on perustuttava yhtenäisiin tietorakenteisiin ja toimiviin tietojärjestelmiin, jotka mahdollistavat tiedon saumattoman liikkumisen.
6.  **Tietosuoja ja tietoturva:** Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely vaatii tietosuojavaatimusten huomioimista kehittämisen kaikissa vaiheissa.
7.  **Jatkuva arviointi:** Digitaalinen hoitopolku on jatkuvasti kehittyvä palvelu, jonka toimivuutta tulee arvioida säännöllisesti käyttäjäkokemusten ja hoitotulosten perusteella.

## Johtopäätökset

Kestävä digitaalinen uudistus syntyy, kun tekninen ratkaisu nivoutuu kiinteäksi osaksi arjen hoitotyötä. Kyseessä ei ole pelkkä teknologiahanke, vaan koko palveluprosessin muutos. Onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä otetta, jossa teknologia toimii välineenä, ja potilaan sekä ammattilaisen näkökulmat nostetaan kehitystyön ytimeen.

## Kirjoittajat

*   **Outi Jäntti**, hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   **Pirjo Pehkonen**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

*Artikkeli pohjautuu Outi Jäntin YAMK-opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin lapsettomuuspoliklinikalle digitaalisen hoitopolun sisältörunko.*

## Lähteet

*   Jacob, C., Sanchez-Vazquez, A. & Ivory, C. 2020. Factors Impacting Clinicians’ Adoption of Clinical Photo Documentation App and its Implications for Clinical Workflows and Quality of care: Qualitative Case Study. JMIR Mhealth Uhealth 8 (9), e20203.
*   Jäntti, O. 2025. Lapsettomuuspotilaan digitaalisen hoitopolun sisältörungon kehittäminen. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.
*   Kieseppä, T. & Hiltunen-Toura, M. 2023. Uudet digitaaliset palvelut edistävät sote-palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
*   Lancaster, K. ym. 2018. The Use and effects of Electronic Health Tools for Patient Self-Monitoring and Reporting of Outcomes Following Medication Use: Systematic Review. Journal of Medical Internet Research 12.
*   Neittaanmäki, P. & Kaasalainen, K. 2018. SOTE-toimintojen tehostaminen IT:n avulla – kehittämispotentiaali ja toimenpideohjelma. Jyväskylän Yliopisto.
*   Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy.
*   Pennanen, P. ym. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52.
*   Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023-2035.
*   Tuomikoski, K., Liljamo, P., Reponen, J. & Kanste, O. 2022. Digihoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 14(3), 326-338.
*   Valta, M. 2013. Sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto. Seitsemän vuoden seurantatutkimus odotuksista onnistumiseen. Itä-Suomen yliopisto.