# Nälkäisten aaveiden valtakunnassa – traumat ja päihderiippuvuus selviytymiskeinona

> Päihderiippuvuutta voidaan ymmärtää selviytymiskeinona, mikä muokkaa päihdetyön työotetta.

## Johdanto
Päihdetyössä kohdataan runsaasti asiakkaita, joiden elämänkulkuun on sisältynyt varhaisia stressi- ja traumakokemuksia. Tutkimus on jo pitkään osoittanut, että lapsuuden haitalliset kokemukset ovat yhteydessä myöhempään päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuden kehittymiseen. Tästä huolimatta traumataustan systemaattinen huomioiminen ei ole kaikilta osin vakiintunut osaksi päihdetyön käytäntöjä, vaan työ painottuu usein edelleen ensisijaisesti päihteiden käytön vähentämiseen. Samaan aikaan päihderiippuvuutta tarkastellaan yhä useammin sairauden tai haitallisen käyttäytymisen sijaan selviytymiskeinona, joka liittyy vaikeiden tunteiden ja kokemusten säätelyyn.

Tämä artikkeli perustuu Metsolan (2026) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten ajantasainen tutkimustieto varhaisten stressikokemusten yhteydestä päihderiippuvuuteen vertautuu Gabor Matén teoksessaan *In the Realm of Hungry Ghosts: Close Encounters with Addiction* esittämiin näkemyksiin.

## Varhaiset stressikokemukset ja päihderiippuvuuden riski
Laajat väestötutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että kuormittavat kasvuympäristöt, kuten kasaantuvat stressitekijät, heikko sosiaalinen tuki ja päihteiden helppo saatavuus, lisäävät päihteiden käytön ja riippuvuuden riskiä. Vaikutukset ovat erityisen merkittäviä lapsuudessa ja nuoruudessa, jolloin aivot kehittyvät nopeasti ja ovat herkkiä ympäristön vaikutuksille.

Varhaiset stressikokemukset voivat lisätä päihderiippuvuuden riskiä jopa moninkertaiseksi verrattuna henkilöihin, joilla tällaisia kokemuksia ei ole. Haitalliset lapsuuskokemukset, pitkäkestoinen stressi ja trauma kietoutuvat usein toisiinsa ja vaikuttavat sekä psyykkisiin että fysiologisiin toimintoihin. Riskin on todettu kasvavan erityisesti kokemusten kasautuessa, vaikka yksilölliset erot, biologiset tekijät ja suojaavat voimavarat säätelevät päihderiippuvuuden kehittymistä.

## Traumojen vaikutus tunnesäätelyyn ja aivotoimintaan
Haitalliset varhaiset kokemukset voivat heikentää tunnesäätelyä, lisätä stressiherkkyyttä ja impulsiivisuutta sekä altistaa myöhemmälle päihteiden käytölle. Traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi stressiin ja kuormitukseen arjessa. Tämä voi ilmetä vaikeutena säädellä tunteita, matalana stressinsietokykynä ja voimakkaina tunnereaktioina, jotka lisäävät tarvetta löytää keinoja lievittää oloa, esimerkiksi päihteiden avulla.

Varhaiset kuormittavat kokemukset voivat vaikuttaa myös aivojen palkitsemisjärjestelmän toimintaan. Dopamiinivälitteinen oppiminen ohjaa sitä, mitkä kokemukset koetaan merkityksellisiksi ja tavoiteltaviksi, ja tutkimusten mukaan haitalliset lapsuuskokemukset voivat muuttaa palkitsemiseen ja päätöksentekoon liittyviä aivoverkkoja. Näiden muutosten myötä päihteiden käyttö voi toimia keinona lievittää emotionaalista kuormitusta ja säädellä vaikeita tunnetiloja.

## Traumaperustainen työote päihdetyössä
Päihderiippuvuutta tarkastellaan usein haitallisena käyttäytymisenä tai sairautena, mutta traumaperustaisessa työotteessa sitä ymmärretään ennen kaikkea selviytymiskeinona. Traumataustan näkökulmasta päihteiden käyttö ei näyttäydy irrallisena ongelmana, vaan merkityksellisenä ja opittuna tapana vastata koettuun kipuun, turvattomuuteen tai vaikeasti säädeltäviin tunteisiin.

Traumainformoidussa työotteessa päihteiden käyttöä ei pyritä poistamaan ilman ymmärrystä siitä, mitä tehtävää se yksilön elämässä palvelee. Työotteessa korostuvat turvallisuus, luottamus ja asiakkaan kokemusten arvostava kohtaaminen sekä pyrkimys ehkäistä uudelleen traumatisoitumista. Hoidossa ja ehkäisyssä on tärkeää puuttua varhaisiin riskitekijöihin ja vahvistaa suojaavia tekijöitä. Haittojen vähentämiseen perustuvat lähestymistavat tarjoavat lisäksi realistisia keinoja lievittää päihteiden käytön haittoja myös silloin, kun täydellinen päihteettömyys ei ole ajankohtainen tavoite.

## Johtopäätökset
Päihderiippuvuuden ymmärtäminen edellyttää yksilön elämänhistorian ja varhaisten kokemusten huomioimista. Traumataustan näkökulmasta päihteiden käyttö voi näyttäytyä selviytymiskeinona, joka on auttanut yksilöä säätelemään vaikeita tunteita ja kokemuksia, vaikka se myöhemmin muodostuu ongelmaksi. Päihdetyössä tämä haastaa ammattilaisen työotetta siirtämään painopistettä päihteiden käytön kontrollista kohti asiakkaan kokemusten, toimintamallien ja voimavarojen ymmärtämistä.

Traumainformoitu ja kiintymyssuhdetietoinen lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden kehittää vaikuttavampaa ja inhimillisempää päihdetyötä. Ammattilaisten käsitykset riippuvuuden syistä ohjaavat sekä kohtaamista että hoitovalintoja, ja siksi päihderiippuvuuden ymmärtäminen selviytymiskeinona voi avata uusia, yhteistyöhön perustuvia tapoja tukea muutosta.

## Lähteet
*   Compton, W. M., Wargo, E. M. & Volkow, N. D. 2022. Neuropsychiatric model of addiction simplified. Neuropsychopharmacology.
*   Delos Reyes, C. M. 2002. Overcoming pessimism about treatment of addiction. Journal of the American Medical Association, 287(14), 1857.
*   Felitti, V. J., Anda, R. F., Nordenberg, D., Williamson, D. F., Spitz, A. M., Edwards, V., Koss, M. P. & Marks, J. S. 1998. Relationship of childhood abuse and household dysfunction to many of the leading causes of death in adults: The adverse childhood experiences (ACE) study. American Journal of Preventive Medicine, 14(4), 245–258.
*   Hanson, J. L., Williams, A. V., Bangasser, D. A. & Peña, C. J. 2021. Impact of early life stress on reward circuit function and regulation. Frontiers in Psychiatry, 12, 744690.
*   Hoffmann, J. P. & Hoffmann, C. S. 2025. Childhood trauma and adolescent substance use: An integrative perspective. Future Science OA, 11(1).
*   Johansson Capusan, A. J., Gustafsson, P. A., Kuja-Halkola, R., Igelström, K., Mayo, L. M. & Heilig, M. 2021. Re-examining the link between childhood maltreatment and substance use disorder: A prospective, genetically informative study. Molecular Psychiatry, 26(7), 3201–3209.
*   Karttunen, T. 2024. Traumainformoitu lähestymistapa päihdeongelmien kuntoutuksessa. Kuntoutus, 47(3), 40–46.
*   Kirsch, D. E. & Lippard, E. T. C. 2022. Early life stress and substance use disorders: The critical role of adolescent substance use. Pharmacology, Biochemistry and Behavior, 215, 173360.
*   Lin, C., Cousins, S. J., Zhu, Y., Clingan, S. E., Mooney, L. J., Kan, E., Wu, F. & Hser, Y.-I. 2024. A scoping review of social determinants of health’s impact on substance use disorders over the life course. Journal of Substance Use and Addiction Treatment, 166, 209484.
*   Marlatt, G. A. & Witkiewitz, K. 2002. Harm reduction approaches to alcohol use: Health promotion, prevention, and treatment. Addictive Behaviors, 27(6), 867–886.
*   Maté, G. 2018. In the realm of hungry ghosts: Close encounters with addiction. London: Vermilion.
*   Nawi, A. M., Ismail, R., Ibrahim, F., Hassan, M. R., Manaf, M. R. A., Amit, N., Ibrahim, N. & Shafurdin, N. S. 2021. Risk and protective factors of drug abuse among adolescents: A systematic review. BMC Public Health, 21, 2088.
*   Schultz, W. 2000. Multiple reward signals in the brain. Nature Reviews Neuroscience, 1(3), 199–207.
*   Sisk, L. M. & Gee, D. G. 2022. Stress and adolescence: Vulnerability and opportunity during a sensitive window of development. Developmental Cognitive Neuroscience.
*   Tourunen, J., Jurvansuu, S. & Heinonen, T. 2025. Yksilön vai yhteiskunnan vastuu? Järjestötyöntekijöiden näkemyksiä riippuvuuksista. A-klinikkasäätiö: Katsauksia ja näkökulmia 2/2025.
*   Volkow, N. D. & Blanco, C. 2023. Substance use disorders: A comprehensive update of classification, epidemiology, neurobiology, clinical aspects, treatment and prevention. World Psychiatry, 22(2), 203–229.