# Nurmesta polttoainetta auton tankkiin

> Biokaasulaitos voi toimia myös kuivamädätyslaitoksena ja tuottaa liikennekaasua, kuten Pyhäjärven Biokaasu.

## Pyhäjärven Biokaasu: Toimintaperiaate ja tuotanto
Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäjärven Biokaasu on neljän viljelijän perustama yhtiö, joka hyödyntää kuivamädätysteknologiaa. Laitos tuottaa oljesta ja nurmesta noin 3,5 GWh biokaasua vuodessa, mikä vastaa noin 250–300 henkilöauton vuosittaista polttoainetarvetta.

Laitos koostuu kahdesta 12 x 36 metrin kaarikatteisesta laakasiilosta. Syötteenä käytettävä nurmi korjataan alle kymmenen kilometrin säteeltä ja säilötään aumaan. Korjuu suoritetaan ajosilppurilla, jotta kuitu saadaan riittävän lyhyeksi bakteerien toiminnan tehostamiseksi.

## Biokaasuprosessi ja teknologia
Laitoksen toiminta perustuu perkolaatioon eli nesteen kierrätykseen:
* **Kastelu:** Siilojen reunoille asennetut sadettimet levittävät 32–33-asteista, bakteereita sisältävää nestettä syötepatjan päälle.
* **Lämpötila:** Laitosta ei lämmitetä erikseen, vaan prosessi pysyy käynnissä lämpimän nesteen avulla.
* **Kaasun keräys:** Syntyvä kaasu kerääntyy siilojen päällä olevan pressun alle.
* **Puhdistus:** Liikennekäyttöä varten kaasu puhdistetaan vesipesutornissa, jossa hiilidioksidi ja rikkivedyt sitoutuvat veteen. Kaasu jäähdytetään ja kuivataan ennen siirtoa tankkausasemalle.

## Syötteen hallinta ja mädäte
* **Täyttö ja tyhjennys:** Täyttö kestää 2–3 päivää ja tyhjennys noin yhden työpäivän. Syötteiden vaihtoa porrastetaan siilojen välillä tasaisen kaasuntuoton varmistamiseksi.
* **Mädäte:** Prosessin lopputuotteena syntyvä mädäte on tummaa, kosteaa massaa, jota käytetään lannoitteena pelloilla.
* **Laadunvalvonta:** Prosessia seurataan tarkasti; esimerkiksi homeinen rehu voi lisätä voihappobakteerien kasvua, mikä haittaa kaasun tuotantoa.

## Kuivamädätys maatilakokoluokassa
Kuivamädätyslaitos tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon perinteisille lantaan perustuville biokaasulaitoksille, erityisesti alueilla, joilla karjatilojen määrä on vähentynyt. Kasvinviljelytilat voivat hyödyntää peltojaan biokaasutuotannossa, mikä on järkevää erityisesti silloin, kun elintarvikekelpoisen sadon tuottaminen on haastavaa.

Aihetta tutkitaan tarkemmin EU-osarahoitteisessa **FarmGas-PS3-hankkeessa**, jota rahoittaa Pohjois-Savon liitto.

***

*Kirjoittaja: Eeva-Kaisa Pulkka, tki-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu*