# Ohjaajan roolin muutokseen ja kansainvälistymiseen syvennyttiin harjoittelun monialaisen kehittämisen iltapäivässä - Savonia-AMK

> Savoniassa kehitettiin harjoitteluohjausta: teemana ohjaajan rooli, kielitietoisuus ja kansainvälistyminen.

## Harjoittelujen ohjauksen kehittämisiltapäivä
3.4.2025 Savonia-ammattikorkeakoulussa järjestettiin monialainen sote-alan harjoittelujen ohjauksen kehittämisiltapäivä. Tilaisuus kokosi yhteen työelämän osaajia ja Savonian henkilöstöä tavoitteena kehittää harjoittelujen ohjausta ja yhteistyötä.

Terveysalan koulutuspäällikkö Emilia Laukkanen avasi tilaisuuden kertomalla Savonian strategisista linjauksista. Keskiössä on kansainvälisen osaamisen lisääminen opetussuunnitelmissa, alueellinen työelämäyhteistyö, työelämässä hankitun osaamisen tunnistaminen sekä kansainvälisten osaajien yksilöllisten koulutuspolkujen kehittäminen.

## Ohjaajan roolin muutos
Ensimmäisessä työpajassa käsiteltiin ohjaajan roolin muutosta ja opiskelijaohjauksen vaatimuksia. Opiskelijoiden videomuotoisessa tervehdyksessä korostuivat:
*   Ohjaajan valmistautuminen ja tutustuminen opiskelijan taustaan.
*   Ensimmäisten harjoittelupäivien rauhoittaminen.
*   Lähtötasokuvauksen ja harjoittelusuunnitelman merkitys.

Ohjaajalta edellytetään kykyä sanoittaa harjoittelupaikan mikroympäristöä ja prosesseja. Moduulimallin mukaisessa ohjauksessa (opiskelijapari tai -ryhmä) korostuu vertaisoppiminen, vaikka vastuu potilasturvallisuudesta säilyy ohjaajalla. Opettajan rooli on tukea opiskelijaa teorian ja käytännön yhdistämisessä sekä tavoitteiden asettamisessa.

## Kansainvälisyys ja kielitietoisuus harjoittelukentällä
Toisessa työpajassa keskityttiin kielitietoisuuteen ja kulttuuriseen kompetenssiin. Kielitietoisuus tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten kieltä käytetään eri tilanteissa. Suomen kielen oppijoille erityisesti puhekieli ja murteet voivat olla haastavia.

**Keinoja selkeämpään vuorovaikutukseen:**
*   Selkeän kielen käyttö hyödyttää kaikkia opiskelijoita.
*   Murteellisia ilmauksia ei tarvitse välttää, mutta ne tulee selittää yksinkertaisesti.
*   Ohjaajien tulee kysyä tarkentavia kysymyksiä ja varmistaa ymmärrys.
*   Opiskelijaa voi pyytää kertomaan omin sanoin tulevat työvaiheet.
*   Rohkeus käyttää englantia tai suomea, vaikka kielitaito ei olisi täydellinen.

Kulttuurinen kompetenssi tarkoittaa kykyä kunnioittaa erilaisia taustoja ja tunnistaa omat ennakkoluulot. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla on tärkeää antaa aikaa sopeutumiselle ja kannustaa päätöksentekoon turvallisessa ympäristössä.

## Yhteenveto
Kehittämisiltapäivä tarjosi foorumin hyvien käytänteiden jakamiseen yli organisaatiorajojen. Työyhteisöissä toivotaan jatkossa tiiviimpää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa erityisesti kielitaitotason tunnistamisessa ja kieli- ja kulttuuritietoisuuden systemaattisessa vahvistamisessa.

## Kirjoittajat
*   Veronika Mysheva, suomen kielen lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Merja Natunen, hoitotyön opettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Salla Lommi, palvelukoordinaattori Wellness Center, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Tarja Ruokokoski, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Aija Jäntti, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Oona Kähkönen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Hermo, R. 2021. Muuttuva ja muuttumaton murre: Porilaiset murrepakinat kulttuuriperinnön tuottajina ja säilyttäjinä, Virittäjä, 125(1), 5–31.
*   Kamau, S., Oikarainen, A., Juntunen,M.-M., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., & Mikkonen, K. 2023a. Nurse educators’ views of integrating culturally and linguistically diverse future registered nurses into healthcare settings: A qualitative descriptive study. Journal of Advanced Nursing, 79, 3412–3425.
*   Kamau, S., Oikarainen, A., Kiviniitty, N., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., Kanste, O., & Mikkonen, K. 2023b. Nurse leaders’ experiences of how culturally and linguistically diverse registered nurses integrate into healthcare settings: An interview study. International Journal of Nursing Studies,146, 1–9.
*   Langacker, R. W. 1987. Foundations of Cognitive Grammar, vol. 1: Theoretical prerequisites. Stanford: Stanford University Press.
*   Leino, P. 1993. Polysemia – kielen moniselitteisyys. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
*   Manninen, K. 2014. Experiencing authenticity – The core of student learning in clinical practice. Väitöskirja. Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden.
*   Nikanne, U. & Paulsen, G. 2020. Kieliopin tutkimus ja kielioppiteoriat. Kielentutkimuksen menetelmiä I-IV. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 749–775
*   Raatikainen K., Markoff E. & Rajala S. 2025. Suomen kielen osaamisen arviointi ja tukemisen keinot. Sairaanhoitajaksi Suomessa: Pätevöitymiskoulutuksen hyvät käytännöt 2022–2025. Laurea-ammattikorkeakoulu, 36–44.