# Oivallusten myötä traumatietoisemmaksi työyhteisöksi

> Traumatietoisuutta työtekijöille -koulutuksen osallistujat antoivat hyvää palautetta koulutuksen tuesta omalle työlleen.

## Koulutuksen tavoitteet ja toteutus
Traumatietoisuutta työntekijöille -koulutuksen tavoitteena on vahvistaa työyhteisöjä mielen hyvinvoinnin näkökulmasta ja parantaa työntekijöiden työssä jaksamista sekä mielenterveyttä edistävää johtamista. Koulutuksen toteuttaa Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen Savonia-ammattikorkeakoulun tiimi. Osallistujina ovat Pohjois-Savossa toimivat organisaatiot, kuten Perhekuntoutusyksikkö Hermanni ja Sijaiskoti Tahkon Tupa Oy.

## Traumainformoitu lähestymistapa
Koulutus antaa tiedollisen perustan kulttuuriselle asennemuutokselle kohti traumainformoitua työyhteisöä. Keskeistä on ymmärrys trauman vaikutuksista ja sellaisen toimintakulttuurin rakentaminen, jossa korostuvat:
* Turvallisuuden tunne
* Ihmislähtöisyys
* Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
* Herkkyys sukupuoli- ja kulttuuritaustoja kohtaan
* Ammattilaisen oma itsetuntemus

## Kokemuksia koulutuksesta
Perhekuntoutusyksikkö Hermannin ja Sijaiskoti Tahkon Tupa Oy:n henkilöstö kertoivat koulutuksen lisänneen yhteistä keskustelua ja ymmärrystä työtilanteista. Yhteinen koulutus on mahdollistanut:
* Yhteisen käsitteistön käytön henkilöstökokouksissa
* Asiakastilanteiden syvällisemmän ja tasavertaisemman pohdinnan
* Ammatillisuuden vahvistumisen
* Varmuuden saamisen omiin toimintatapoihin

Koulutus on auttanut työntekijöitä tulkitsemaan käyttäytymistä kokonaisvaltaisemmin, tunnistamaan traumaperäiset reaktiot ja ymmärtämään oman vireystilan merkityksen kohtaamistilanteissa.

## Itsetuntemus ammatillisuuden perustana
Itsetuntemus on keskeinen osa ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista. Se sisältää kyvyn hahmottaa omaa ammatillista identiteettiä, tunnistaa vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä käsitellä vaikeita tunteita, kuten häpeää tai syyllisyyttä. Hyvin kehittynyt itsetuntemus auttaa säätelemään omaa toimintaa ja kohtaamaan asiakkaan tunnetiloja rakentavasti.

## Matka kohti traumatietoista organisaatiota
Osallistujat tunnistivat, että koulutus on vasta alku jatkuvalle matkalle. Traumainformoidun toimintakulttuurin juurtuminen edellyttää, että perusarvot näkyvät läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa:
* Arjen vuorovaikutuksessa
* Fyysisessä ympäristössä
* Rekrytointiprosesseissa
* Uusien työntekijöiden perehdytyksessä
* Henkilöstön jatkokoulutuksessa ja työhyvinvoinnin tukemisessa

---
**Kirjoittajat:**
* Milka Kumpu, TKI-asiantuntija, hyvinvointi-tutkimusala
* Heli Reinikainen, viestinnän asiantuntija, Mieliteko 2.0 -ohjelma, hyvinvointi-tutkimusala

## Lähteet
* Fallot, R. & Harris, M. 2009. Creating Cultures of Trauma-Informed Care (CCTIC): A Self-Assessment and Planning Protocol.
* Hales, T. W., Nochajski, T. H., Green, S. A., Hitzel, H. K. & Woike-Kanga, E. 2017. An association between implementing trauma-informed care and staff satisfaction. Advances in social care.
* Leitch, L. 2017. Action steps using ACEs and trauma-informed care: a resilience model. Health Justice, 5.
* Nyberg, S. & Lindroos, M. 2020. Traumainformoitu johtaminen ja ammatillinen itsetuntemus. Teoksessa: Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli. traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen.
* Sarvela, K. 2020. Traumainformoidun hoivan taustaa. Teoksessa Sarvela & Auvinen (toim.) Yhteinen kieli. traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen.