# Opettajana oppimassa simulaatiopedagogiikkaa – Ajatuksia simulaatio-ohjaajan jatkokoulutuksesta - Savonia-AMK

> Opettajien ajatuksia simulaatio-ohjaajan jatkokoulutuksesta.

## Johdanto
Opettajana toimiminen on jatkuvaa oppimista, ja toisinaan on erityisen antoisaa palata opiskelijan rooliin. Simulaatio-ohjaajan jatkokoulutus tarjosi mahdollisuuden syventää omaa osaamista, reflektoida toimintatapoja ja saada uusia näkökulmia tähän pedagogiikkaan. Koulutuksen keskiössä olivat simulaation suunnittelu, psykologisen turvallisuuden edistäminen, haasteelliset oppimiskeskustelut ja etäsimulaation mahdollisuudet.

## Simulaatiopedagogiikan merkitys
Opettajana vastaat siitä, että simulaatiot ovat hyvin suunniteltuja ja standardoituja, jotta saavutetaan suunnitellut ja tavoitellut oppimistulokset (Bambini 2016). Savonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty useiden vuosien ajan simulaatiopedagogiikkaa ja luotu opettajan työn tueksi erilaisia työkaluja, esimerkiksi simulaation suunnittelulomake, joita käyttämällä voidaan kehittää simulaatio-opetuksen laatua (Silén-Lipponen ja Aura 2024).

Simulaatiopohjainen koulutus on keskeinen menetelmä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa. Se mahdollistaa opiskelijoiden altistumisen realistisille kliinisille tilanteille ilman potilasturvallisuuden vaarantamista. Simulaatioiden avulla opiskelijat voivat kokea ja korjata virheitään turvallisessa ympäristössä, mikä parantaa heidän itseluottamustaan ja osaamistaan työelämään.

## Psykologinen turvallisuus simulaatiossa
Psykologinen turvallisuus on keskeinen tekijä onnistuneessa simulaatio-opetuksessa. Siihen on kehitetty erilaisia malleja, joita opettajat voivat käyttää, esimerkiksi STPES (Vaughn ym. 2024). Ohjaajana on keskeistä luoda ilmapiiri, jossa opiskelija kokee olevansa turvassa. Tähän vaikuttavat:

*   **Selkeät ja ennakoitavat tavoitteet:** opiskelijan on tiedettävä, mitä simulaatiolta odotetaan ja mikä sen päämäärä on.
*   **Oikeanlainen haasteellisuus:** tehtävän on oltava opiskelijan osaamistasoon sopiva, jotta hän voi onnistua ja oppia.
*   **Ohjaajan ammattitaitoisuus:** pedagoginen osaaminen ja eettinen ymmärrys ovat ratkaisevia tekijöitä.
*   **Turvallinen ryhmädynamiikka:** opiskelijoiden on voitava luottaa toisiinsa ja ohjaajaan.

Opiskelijoiden hyvät oppimiskokemukset simulaatioista vähentävät jännitystä ja ahdistuneisuutta ja edistävät seuraavan simulaation hyvää oppimista (Yu ym. 2021). Myös ohjaajan on tärkeää tunnistaa omat kehitystarpeensa ja kehittää itsereflektiota, sillä epävarmuus omasta osaamisesta tai haastavat ryhmätilanteet voivat aiheuttaa stressiä myös ohjaajalle.

## Oppimiskeskustelu ja haastavat tilanteet
Oppimiskeskustelu on simulaation tärkein vaihe (INACSL 2016). Tavoitteena on, että opiskelijat keskustelevat avoimesti ja rakentavasti keskenään, jolloin ohjaaja voi astua taka-alalle ja toimia fasilitaattorina. Haasteellisia tilanteita voivat aiheuttaa (Grant ym. 2018):

*   Hiljainen tai passiivinen opiskelija
*   Voimakkaasti tunnereagoiva opiskelija
*   Ryhmän dynamiikka ja vuorovaikutus
*   Kulttuuriset ja kielelliset erot

Hiljaisuus keskustelussa ei välttämättä ole merkki epämukavuudesta, vaan siitä, että opiskelijat prosessoivat oppimaansa. Ohjaajan kärsivällisyys, kehon kieli ja vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa keskustelun syventämisessä.

## Etä- ja hybridisimulaatiot
Teknologian kehittyessä etäsimulaatiot tarjoavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimismahdollisuuden. Toteutustapoja ovat:

*   **Verkkototeutus:** mahdollistaa oppimisen aikaan ja paikkaan sitomatta.
*   **Hybridiratkaisut:** yhdistävät lähi- ja etäopetuksen parhaat puolet.
*   **Luokkatoteutus videoiden avulla:** tehokas tapa isommille ryhmille.
*   **Itsenäiset oppimistehtävät:** mahdollistavat yksilöllisen opiskelun, mutta vähentävät vuorovaikutteisuutta.

Psykologisen turvallisuuden varmistaminen on entistäkin tärkeämpää, kun fyysinen läsnäolo puuttuu. Teknologian toimivuus ja kaikkien opiskelijoiden aktivointi ovat kriittisiä tekijöitä suunnittelussa.

## Yhteenveto
Simulaatio-ohjaajan jatkokoulutus tarjosi monipuolisia näkökulmia pedagogiikan kehittämiseen. Opettajana oppiminen on jatkuva prosessi, ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ja turvallisessa ilmapiirissä – ja sitä opettajat voivat omalla toiminnallaan tukea.

**Kirjoittajat:**
*   Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Tanja Miettinen, TtM, sh, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Bambini D. 2016. Writing a simulation scenario: a step-by-step guide. Adv. Crit. Care. 27 (1), 62–70.
*   Grant CJ, Robinson T, Catena H, Eppich W, Cheng A. 2018. Difficult debriefing situations: A toolbox for simulation educators, Medical Teacher, 40:7, 703-712.
*   INACSL, Standards Committee, 2016. INACSL standards of best practice: SimulationSM debriefing. Clin. Sim. Nurs. 12(S), S21–25.
*   Silén-Lipponen M, Aura S. 2024. Kohti laadukasta simulaatio-pedagogiikkaa Savonia -ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus- ja kehittämishanke. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2/2024.
*   Vaughn J, Ford SH, Killam L, Sims S, Arms T, Roberto A, Dawkins MW, Reya F. 2024. “STEPS”: A Simulation Tool to Enhance Psychological Safety. Clinical Simulations in Nursing 90: 101532.
*   Yu JH, Chang HJ, Kim SS, Park JE, Chung WY, Lee SK, Kim M, Lee JH, Jung YJ. 2021. Effects of high-fidelity simulation education on medical students’ anxiety and confidence. PLoS One. 13;16(5):e0251078.
*   Äijö M. 2024. Kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi kotikuntoutuksessa – fysioterapiaopiskelijoiden oppimiskokemuksia hybridisimulaatiosta. Teoksessa Silén-Lipponen M, Aura S toim. Kohti laadukasta simulaatiopedagogiikkaa Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus ja kehittämishanke. Savona-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 2/2024. 46-51.