# Osaamisen kehittäminen ja oppiva organisaatio - Savonia-AMK

> Nopeasti muuttuvassa maailmassa organisaatioiden osaamisen kehittäminen ja uuden oppiminen korostuu entistä enemmän.

## Johdanto
Nykyisessä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä organisaatioiden menestys perustuu yhä vahvemmin niiden kykyyn oppia, uudistua ja kehittää osaamistaan systemaattisesti. Kiireen keskellä tulisi pysähtyä arvioimaan omaa toimintaa ja pohtimaan oppimista. Oppiminen ei ole vain työnantajan kustantamia koulutuspäiviä, vaan jatkuvaa prosessia työssä ja sen ulkopuolella (Varamäki 2019, 81).

## Osaamisen johtaminen ja rakenteet
Vaikka osaamisen eri ulottuvuuksia voidaan analysoida erikseen, käytännössä ne toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Vaikuttava osaamisen johtaminen edellyttää kokonaisuuden hallintaa ja kykyä keskittyä olennaiseen osaamiseen, eikä vain siihen, mikä on helpointa mitata (Kirjavainen ja Laakso-Manninen 2002, 107).

Oppivan organisaation peruslähtökohtana on rakenteiden mukauttaminen tukemaan jäsenten osaamisen kehittymistä. Tämä luo edellytykset yhteisen menestyksen rakentamiselle. Vaikka vaikutuksia ei aina mitata suoraan, oppivat organisaatiot ovat usein kilpailukykyisiä, innovatiivisia ja uudistuvia (Otala 2008, 78–79).

## Oppivaksi organisaatioksi kehittyminen
Oppivaksi organisaatioksi kehittyminen vaatii asennemuutosta ja oppimisen arvostamista. Prosessi käynnistyy nykytilan analyysilla, kuten osaamiskartoituksilla, ja etenee tavoitteellisesti ja systemaattisesti. Oppiminen on strateginen investointi, jonka tulee koskea koko organisaatiota (Manninen 2009, 142–143).

Organisaation osaaminen muodostuu jaetusta ymmärryksestä ja vakiintuneista toimintatavoista. Yksilöiden osaaminen muuttuu yhteiseksi vasta, kun sitä jaetaan, yhdistetään ja kehitetään yhdessä (Otala 2008, 53).

## Tulevaisuuden osaamisvaatimukset
Tulevaisuudessa osaamisen jakaminen korostuu entisestään. Uudistumiskyky vaatii:
* Kykyä määritellä osaamista ja kehittämisvalmiutta.
* Uskallusta mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja ottaa riskejä.
* Oman keskeneräisyyden, epäonnistumisten ja virheiden hyväksymistä (Mannermaa 2024, 108–109).

Ammatillisen osaamisen lisäksi korostuvat työntekijätaidot, jotka rakentavat luottamusta ja auttavat asiantuntijuuden kehittämisessä. Uteliaisuus, innostuneisuus ja moniosaaminen ovat menestyksen ehtoja tulevaisuuden työelämässä (Mannermaa 2024, 261).

*The Future of Learning* (2026) -raportin mukaan oppiva organisaatio on strateginen kyky, joka mahdollistaa sopeutumisen teknologiseen kehitykseen ja työelämän murrokseen. Oppiminen näyttäytyy keskeisenä kilpailukyvyn ja resilienssin lähteenä.

## Yhteenveto
Tuija Tervon YAMK-opinnäytetyön pohjalta organisaation osaamisen kehittämisessä on keskeistä:
* Vision huomioiminen.
* Strategiaan pohjautuva osaamisen ennakointi.
* Systemaattiset toimintatavat.
* Henkilöstön oma vastuunotto ja itseopiskelu.
* Verkostoituminen ja oppiminen toisilta.

Oppivan organisaation rakentaminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista kaikilta tasoilta, selkeää johtajuutta ja halua oppia yhdessä.

## Kirjoittajat
* **Tuija Tervo**, Liiketalouden kehittämisohjelman YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Ilkka Virolainen**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Liiketalouden YAMK, Kuopio

## Lähteet
* Kirjavainen, Paula & Laakso-Manninen, Ritva 2002. Strategisen osaamisen johtaminen. Helsinki: Edita Prima Oy.
* Otala, Leena 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki: WSOY.
* Mannermaa, Katri 2024. Työntekijätaidot käsikirja. Keuruu: Otavan Kirjanpaino Oy.
* Manninen, Olavi (toim.) 2009. Työelämäosaamisen käsikirja. 2. painos. Tampere: Domus Print Oy.
* Tervo, Tuija 2026. Osaamiskartoituksista osaamisen kehittämiseen. Opinnäytetyö (YAMK), Liiketalouden koulutusohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu oy.
* The Future of Learning. Skills, technology and innovation in a changing world. The Open University.
* Varamäki, Aku 2019. Future proof: Tulevaisuuden työkirja. Jyväskylä: Docendo.