# Patologian laboratorion näytteidenjakoprosessi uudistuu digitaalisilla ratkaisuilla

> Uudistus sujuvoittaa prosesseja ja varmistaa näytevastauksen entistä paremman oikea-aikaisuuden.

## Digitaalinen murros patologian laboratoriossa

Digitalisaatiokehityksen myötä patologian laboratorioprosessi on siirtynyt entistä enemmän digitaaliseen maailmaan. Digitalisaatio tai osittainen digitalisaatio on rutiinia monissa patologian laboratorioissa kautta maailman, mutta sen aste vaihtelee laboratorion koon sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Täyden digitalisaation saavuttaminen vaatii muutoksia. Artikkelin esittelemän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia kehittämisnäkökulmasta digitaaliseen näytteidenjakoon siirtymisen vaikutuksia osana laboratorion digitalisaatiota. Tavoitteena oli selvittää, mitä tulee ottaa huomioon kehitettäessä uutta toimintoa, millaisia haasteita digitaalinen näytteidenjako voi tuoda ja miten ne voidaan ratkaista.

## Digitaalisen patologian prosessi

Digitaalisessa patologiassa näytelasit skannataan näytelasiskannerilla, jolloin tuotetaan digitaalinen korkearesoluutioinen kopio alkuperäisestä näytelasista. Täydellisesti digitalisoidussa prosessissa näytelasi arkistoidaan skannauksen jälkeen ja digitaaliset kuvat jaetaan patologeille analysoitavaksi laboratoriotietojärjestelmän kautta. Patologi antaa lausunnon ja patologis-anatomisen diagnoosin digitaalisten kuvien perusteella. Digitalisaation avulla parannetaan potilasturvallisuutta, jatkuvuutta, laatua ja luotettavuutta.

Digitaalisen patologian tavoite ja etu on fyysisten näytelasien vähäisempi käsittelyn tarve sekä ajansäästö. Digitaalisessa prosessissa näytteiden viivettä eli kiertoaikaa voidaan lyhentää, mikä voi nopeuttaa potilaiden hoidon aloitusta ja parantaa hoidon vastetta.

## Hybridimallista kohti täyttä digitalisaatiota

Opinnäytetyö tehtiin patologian laboratoriossa, jossa on käytössä hybridimalli: näytelasit sekä skannataan että jaetaan fyysisesti patologille. Laboratoriotietojärjestelmässä on mahdollista jakaa näyte patologille, mutta näytteiden etsiminen järjestelmästä ilman laseja ja lähetteitä ei onnistu, ja täysin digitaalisen jakotoiminnan mahdollistava toiminto puuttuu. Nykyisessä mallissa kuluu paljon aikaa näytelasien keräämiseen ja lajitteluun, ja skannaaminen tuottaa yhden uuden prosessivaiheen, joka pidentää näytteen kokonaiskiertoaikaa.

Opinnäytetyön tuloksena selvitettiin digitaalisen näytteidenjaon vaatimat tarpeet ja haasteet. Tuloksista kirjattiin erillinen vaatimustenmäärittelydokumentti, joka toimitettiin laboratoriotietojärjestelmäkehittäjille. Tämän pohjalta kehitetään uusi digitaalinen jakotoiminnallisuus, jotta laboratorio voi siirtyä täyteen tai lähes täyteen digitalisaatioon.

## Muutoksen hallinta ja jatkuva kehittäminen

Manuaalisen ja digitaalisen työnkuvan yhteensovittaminen vaatii uusia toimintoja sekä olemassa olevien muokkausta. Tietojärjestelmä ei aina taivu kaikkiin haluttuihin toimintoihin tietoteknisten rajoitteiden takia, joten osa haasteista ratkaistaan muokkaamalla prosessin toimintoja ja työtapoja.

Digitalisaatioon siirtyminen vaatii henkilökunnalta sopeutumista. Muutosten ja uusien tapojen hyväksyminen helpottuu ajan kanssa, ja henkilökunnan kokema osallisuuden tunne voi auttaa vähentämään muutosvastarintaa. Digitaalisen näytteidenjaon ajansäästölliset vaikutukset ovat huomattavia, ja nopeampi diagnostiikka sekä näytevastauksen parempi oikea-aikaisuus voivat ratkaisevasti vaikuttaa potilaan toipumisennusteeseen.

## Lähteet

*   Baidoshvili, A., Bucur, A., van Leeuwen, J., van der Laak, J., Kluin, P. & van Diestt, P. J. 2018. Evaluating the benefits of digital pathology implementation: time savings in laboratory logistics. Histopathology 73, 784–794.
*   Fraggetta, F., L’Imperio, V., Ameisen, D., Carvalho, R., Leh, S., Kiehl, T-R., Serbanescu, M., Racoceanu, D., Della Mea, V., Polonia, A., Zerbe, N., & Eloy, C. 2021. Best Practice Recommendations for the Implementation of a Digital Pathology Workflow in the Anatomic Pathology Laboratory by the European Society of Digital and Integrative Pathology (ESDIP). Diagnostics 11 (11), 2167.
*   Hassell, L. A., Absar, S. F., Chauhan, C., Dintzis, S., Farver, C. F., Fathima, S., Glassy, E. F., Goldstein, J. A., Gullapalli, R., Ho, J., Koch, L. K., Madory, J. E., Mirza, K. M., Nguyen, P. N., Pantanowitz, L., Parwani, A., Rojansky, R., Seifert, R. P., Singh, R., ElGarry, E. A. & Bui, M. 2023. Pathology Education Powered by Virtual and Digital Transformation: Now and the Future. Archives of Pathology & Laboratory Medicine 147, 474-491.
*   Jahn, S. W., Plass, M. & Moinfar, F. 2020. Digital Pathology: Advantages, Limitations and Emerging Perspectives. Journal of Clinical Medicine 9 (11), 3697.
*   Mäkinen, M. 2024. Kudosnäytteiden eri tyypit. Teoksessa Mäkinen, M., Arola, J., Kholová, I., Kronqvist, P., Leivo, I., Mäyränpää, M., Paavonen, T., Pohjanen, V-M., Rauramaa, T., Ristimäki, A. & Sironen, R. (toim.) Patologia. E-kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
*   Näpänkangas, J. & Tolonen, T. 2019. Adoption of diagnostic digital pathology in Finland. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, 320–325.
*   Olkkonen, L., Petäjä, U-K. & Terkamo-Moisio, A. 2024. Terveydenhuollon henkilöstön ja johtajien kokemuksia muutoksen johtamisesta. Hoitotiede 36, 335-349.
*   Park, S., Pantanowitz, L., & Parwani, A. V. 2012. Digital imaging in pathology. Clinics in Laboratory Medicine 32, 557–584.
*   Pinto, D. G., Bychkov, A., Tsuyama, N., Fukuoka, J. & Eloy, C. 2023. Real-world implementation of digital pathology: results from an intercontinental survey. Laboratory Investigation, 103 (12), 100261.
*   Popescu, C., EL-Chaarani, H., EL-Abiad, Z. & Gigauri, I. 2022. Implementation of Health Information Systems to Improve Patient Identification. International Journal of Environmental Research and Public Health 19 (22), 15236.