# Pedagoginen osaaminen on korkeakoulun kivijalka - Savonia-AMK

> Pedaforum 2025-tapahtumassa nousseita ajatuksia korkeakoulujen pedagogisen osaamisen ja -johtamisen tärkeydestä.

Korkeakoulupedagogiikan päivät Pedaforum 2025 tarjoili näkökulmia korkeakoulupedagogiikan kansalliseen tilaan. Tämä artikkeli on osa 3-osaista artikkelisarjaa, jossa savonialaiset koostavat yhteen 4.–5.6.2025 Metropoliassa järjestetyn Pedaforumin anteja. Teksti kokoaa konferenssiesityksistä nousseita ajatuksia korkeakoulujen pedagogisen osaamisen ja -johtamisen tärkeydestä ja kehittämisestä.

## Osaaminen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pedaforum-päivien aloittaneessa alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen (TEM) ja väitöskirjatutkija Sara Kerosen (Jyväskylän yliopisto) dialogipuheenvuorossa käsiteltiin Suomen kilpailukykyä osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Keskustelussa todettiin, että nopean muutoksen aikakaudella jatkuva oppiminen on talouskasvun ja kilpailukyvyn ehdoton edellytys. Yritysten kilpailukyky pohjautuu yksilöiden ja ryhmien kykyyn ja haluun oppia, minkä vuoksi oppimista tulee johtaa strategisesti.

Suomen työelämän vaatimuksia vastaavan osaamisen varmistamiseksi oppimista tulee tapahtua formaalin ja informaalin oppimisen jatkumona. Pylkkänen painotti koulutuksen laatua ja sisältöä: kouluttautumisen tulee vastata ennakoituihin työelämän osaamistarpeisiin, mikä vaatii vahvempaa vuoropuhelua koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä.

## Korkeakoulujen rahoitus ja strateginen dilemma
Pylkkänen nosti esiin keskustelun ammatillisen koulutuksen tuottaman osaamisen laadusta. Dosentit Tiina Airaksinen ja Anna Parpala (Helsingin yliopisto) toivat esille ristiriidan: Suomessa on asetettu tavoitteita korkeakoulutettujen määrän lisäämiselle ja opetusryhmien suurentamiselle, mutta samaan aikaan säästetään koulutuksen perusrahoituksesta. Rahoitusmalli ohjaa pääasiassa määrällisiin tavoitteisiin.

Väitöskirjatutkija ja yliopettaja Helena Kuusisto-Ek (Tampereen yliopisto) kuvasi korkeakouluja hybridiorganisaatioiksi, jotka tasapainottelevat yritysmäisten tulostavoitteiden ja julkisen sektorin sivistystehtävän välillä. Pylkkäsen mukaan rahoitusta tulisikin ohjata myös osaamisen laadun perusteella, jotta työvoima kohtaisi työelämän vaatimukset.

## Opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen
Mari Murtonen (Turun yliopiston) mukaan opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen vaikuttaa suoraan korkeakoulutuksen laatuun. Yliopistoissa opetusansioiden arvostus kehittyy kuitenkin hitaasti perinteisen substanssiosaamisen painotuksen vuoksi. Modernilta opetukselta odotetaan työelämäyhteistyötä, oppijan toimijuuden edistämistä ja personoituja oppimispolkuja, joiden rakentaminen vaatii pedagogista osaamista.

Muita osaamisen kehittämisen tarpeita ovat:
* **TKIO-integraatio:** Taina Civilin ja Laura-Maija Heron (HAMK) mukaan TKI-toiminnan ja opetuksen integraatio vaatii opettajilta hybridiroolia, jossa yhdistyvät innovaatiotoiminta ja pedagogiikka.
* **Tekoäly:** Petter Korkman (Helsingin yliopisto) korosti, että tekoälyn vastuullinen käyttö vaatii teknologisen ymmärryksen ja pedagogiikan yhteensovittamista. Suurin riski on se, ettei tekoälyn käytöstä puhuta riittävän konkreettisesti.

## Pedagoginen johtajuus
Pedagoginen johtajuus on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Se määritellään systeemiseksi toiminnaksi, joka tukee korkeakoulun kaikkea kehittymistä. Anna Parpalan mukaan korkeakoulussa kaikki ovat pedagogisia johtajia: opiskelija johtaa omaa oppimistaan, opettaja opiskelijoiden oppimista ja johtajat organisaation pedagogista toimintaa.

Pedagoginen johtaminen vaatii:
* Pedagogista tietoisuutta ja ymmärrystä korkealaatuisesta pedagogiikasta.
* Valmentavaa johtamisotetta ja kykyä muutoksen johtamiseen.
* Strategista otetta, jossa osaamisen kehittäminen nähdään kriittisenä investointina.

## Kirjoittajat
* **Suvi Aura**, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Oona Rantamäki**, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
* **Anu Kinnunen**, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
* Celik I. 2023. *Towards Intelligent-TPACK: An empirical study on teachers’ professional knowledge to ethically integrate artificial intelligence (AI)-based tools into education.*
* Fonsén E & Lahtero T. 2024. *The Theory of Pedagogical Leadership: Enhancing High-Quality Education.*
* Kuusisto-Ek H. 2021. *Suomen ammattikorkeakoulujen strategiasisällöt 2017–2020.*
* Murtonen M, et al. 2024. *Importance of regulation and the quality of teacher learning in student-centred teaching.*
* Murtonen M & Vilppu H. 2020. *Change in University Pedagogical Culture – The Impact of Increased Pedagogical Training on First Teaching Experiences.*
* Mäki K, et al. 2021. *Digiä ja keitaita – Korkeakouluopettajan pandemian paineessa.*
* Toom A, et al. 2023. *Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi.* (Karvi)

## Artikkelissa viitatut Pedaforum 2025 -esitykset
* Airaksinen T, Parpala A & Mäki K: *Miten valmentavalla johtamisella ja muutosjohtamisella voidaan tukea henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämistä?*
* Murtonen M: *Yliopistopedagogisen koulutuksen vaikuttavuus ja pedagogisen kulttuurin johtaminen.*
* Korkman P: *Kun tekoäly kirjoittaa paperin – Tietotyön taitojen uudelleenmäärittely digiaikakaudella.*
* Kuusisto-Ek H: *Miltä korkeakoulujen tulevaisuus näyttää strategisen johtamisen näkökulmasta?*
* Civil T & Hero L-M: *TKI-toiminnan ja opetuksen integraation haasteita ja mahdollisuuksia ammattikorkeakouluissa.*