# Peittokoe – vieraslajikasvin siemeniä sisältävän maa-aineksen jatkokäyttö sekä komealupiinin torjunta

> BioBoost-hankkeessa toteutettu peittokoe paljasti toimivia tapoja komealupiinin leviämisen estämiseen.

## Tausta ja tavoitteet
BioBoost-hankkeessa perustettiin kesällä 2024 yhteistyössä Savon Kuljetus Oy:n kanssa peittokoe. Tavoitteena oli löytää taloudellisia keinoja vieraslajikasvien poistamiseen maarakentamisessa käsiteltävistä maa-aineksista ja estää niiden leviäminen.

Vieraslajien, kuten jättiputkien ja lupiinien, siemenet voivat säilyä maaperässä itämiskykyisinä jopa 15 vuotta. Nykyiset menetelmät, kuten höyrytys, välppäys ja seulonta, eivät ole täysin toimivia tai kustannustehokkaita. Ohjeistuksena onkin ensisijaisesti jatkokäyttää vieraslajimaita pysyvän maastomuotoilun alimmissa kerroksissa tai haudata ne metrin syvyyteen puhtaiden maamassojen alle.

## Lainsäädäntö
Komealupiini on kansallisesti haitallinen vieraslaji. Lainsäädäntö (Kansallinen vieraslajilaki 1709/2015, Valtioneuvoston vieraslajiasetus 704/2019, EU:n vieraslajiasetus 1143/2014) kieltää sen levittämisen ja tuonnin. Maanomistajalla on velvollisuus hävittää laji alueeltaan, ja toimijoiden on huolehdittava, ettei heidän luovuttamansa maa-aines sisällä vieraslajeja.

## Kokeen toteutus
Koeaumoihin levitettiin alimpaan kerrokseen komealupiinin siemeniä sisältävää maa-ainesta. Tämä peitettiin vaihtelevilla kerroksilla puhdasta maata ja kivituhkaa. Lisäksi perustettiin verrokkikasat. Kokeen tarkoituksena oli selvittää, riittääkö metrin kerrosta ohuempi peite estämään itämisen. Koeaumoja seurattiin säännöllisesti kasvukauden aikana.

## Havainnot
*   **Koeaumojen kunto:** Aumat säilyttivät muotonsa hyvin, vaikka kivituhka valui hieman koeauman nro 1 päältä.
*   **Itäminen:** Komealupiinia havaittiin vain kivituhkalla päällystetyssä koeaumassa nro 1, ja silloinkin vain reunoilla. Kasvustot olivat kitukasvuisia ja kuihtuivat ennen siementen muodostumista, mikä johtui todennäköisesti kivituhkan vähäisistä ravinteista ja lämpövaikutuksesta.
*   **Muut lajit:** Koeaumoissa kasvoi mm. leskenlehteä, maitohorsmaa, pujoa, peltosauniota, ketosuolaheinää, pietaryrttiä, pelto-ohdaketta ja juolavehää.

## Johtopäätökset
Yhden kasvukauden perusteella 50 cm kerros puhdasta maata oli riittävä estämään komealupiinin siementen itämisen. Myös 100 cm puhdasta maata tai 10 cm kivituhkaa yhdistettynä 50 cm puhtaaseen maahan toimivat. 10 cm kivituhkakerros ei yksinään riittänyt, mutta se lyhensi kasvien elinikää. Jatkotutkimuksia suositellaan paksummilla kivituhkakerroksilla.

## Hanketiedot
BioBoost – Pohjois-Savon biotalouteen boostia -hanke on EU:n osarahoittama (JTF-rahoitus), jota rahoittaa Pohjois-Savon liitto. Toteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

**Kirjoittajat:**
*   Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Tiina Kemppainen, tekninen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Elisa Saari, testausinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu
*   Miika Virtanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

## Lähteet
*   Kansallinen vieraslajilaki. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. 1709/2015
*   Valtioneuvostonasetus vieraslajeista. Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. 704/2019
*   Euroopan parlamentin ja neuvoston vieraslajiasetus. (EU) N:o 1143/2014
*   Vieraslajit.fi. 2020. Komealupiini. https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38950