# Savonia-artikkeli Pro: Perehdytys ja yhteiset käytännöt sähköisten hyvinvointimittareiden käyttöönoton edellytyksenä

##### Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

12.11.2026 [Artikkelit Pro](https://www.savonia.fi/artikkelit-pro)[Master School](https://www.savonia.fi/master_school)[Sosiaali- ja terveysala](https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala)

Digitalisaatio ja sen myötä kehittyvät sähköiset työvälineet, kuten hyvinvointia mittaavat sähköiset mittarit, tarjoavat tutkimusten mukaan mahdollisuuden kerätä systemaattista tietoa asiakkaiden hyvinvoinnista, palvelutarpeista ja työskentelyn vaikutuksista. Pohjois-Savon hyvinvointialueella Matkalla riittävään vanhemmuuteen hankkeen toteuttamassa sähköisten 3X10D®-hyvinvointimittareiden pilotissa perheohjaajat kokivat mittareiden tukevan asiakastyötä erityisesti silloin, kun vastauksia käsiteltiin yhdessä asiakkaan kanssa. Käyttöönoton edellytyksinä korostuivat perehdytys, yhteiset toimintatavat ja asiakkaan tilanteen huomioiminen.

Tämä artikkeli perustuu Anne Korhosen (2026) YAMK-opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa sähköisten 3X10D -hyvinvointimittareiden hyödyntämisestä asiakastyössä ja mahdollisen pysyvän käyttöönoton edellytyksistä. Tarkoituksena oli selvittää perheohjaajien käyttökokemuksia mittareiden käytöstä tehostetussa perhetyössä ja ammatillisessa tukihenkilötoiminnassa. Laadulliseen tutkimukseen osallistui yhdeksän perheohjaajaa. Aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla ja kirjallisilla vastauksilla sekä analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Diakonia-ammattikorkeakoulussa kehitetyt 3X10D-mittarit perustuvat asiakkaan omaan arvioon tilanteestaan (Kainulainen 2019). Pilotissa nuoret käyttivät LASU-mittaria ja vanhemmat PERHE-mittaria. Pilotissa mittareita käytettiin sähköisessä ZekkiPro-järjestelmässä, joka kerää koostettua dataa ja jossa asiakkaiden yksilöllisiävastauksia voitiin tarkastella.

## Vastaukset avaavat keskustelua ja tarkentavat tavoitteita

Perheohjaajien mukaan asiakkaan antama numeroarvio helpotti vaikeiden asioiden puheeksi ottamista. Vastauksista keskusteleminen auttoi ymmärtämään asiakkaan näkemyksiä ja tarkentamaan työskentelyn tavoitteita. Kokemukset olivat samansuuntaisia kuin Kainulaisen, Paanasen, Ketolan ja Porkon (2023) kuvaus mittareista asiakkaan osallisuutta tukevina välineinä. Tässä tutkimuksessa korostui erityisesti vastausten yhteisen käsittelyn merkitys.

Perheohjaajat korostivat, kuinka eri ajankohtina annettujen vastausten vertailu auttoi tarkastelemaan, oliko asiakkaan arvio omasta tilanteesta muuttunut ja mitkä asiat muutokseen olivat vaikuttaneet. Vastausten perusteella perheohjaaja saattoi arvioida myös oman työn vaikutuksia työskentelyprosessin aikana. Myös Zitting, Harju ja Kainulainen (2025) käsittelevät mittaritiedon mahdollisuuksia sosiaalialan työn arvioinnissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuitenkin työntekijöiden käyttökokemuksia, eikä arvioitu suoraan asiakkaiden hyvinvoinnin muutoksia tai palveluiden vaikuttavuutta.

## Perehdytys tuo varmuutta työskentelyyn

Perehdytys lisäsi perheohjaajien kokemusten mukaan varmuutta mittarin käyttöön ja auttoi ottamaan sen luontevasti osaksi asiakastapaamista. Pennasen ym. (2023) selvityksessä digitaalisten palveluiden hyödyntäminen kytkeytyy teknologian lisäksi käyttöönottoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Opinnäytetyön havainnot konkretisoivat tätä: teknisen osaamisen rinnalla työntekijä tarvitsee selkeitä ohjeita vastausten käsittelyyn asiakkaan kanssa ja niiden hyödyntämiseen työskentelyssä. Käyttöönoton alkuvaiheessa koettiin erityisen tärkeäksi jakaa kokemuksia ja saada säännöllisesti tukea ja ohjausta mittareiden käyttöön.

Perheohjaajat toivat esiin, että asiakkaan näkökulmasta on myös tärkeää ymmärtää, mihin hänen antamiaan tietoja käytetään, ketkä pääsevät niitä tarkastelemaan ja kuka niitä tulkitsee. Myös tietojen suojaamisesta tulee kertoa ymmärrettävästi. Jos vastauksista kootaan tietoa palveluiden kehittämiseen, asiakkaalle täytyy osata selventää, miten yksittäisten vastaajien tunnistaminen estetään.

Yhteisesti olisi tarpeen sopia, missä työskentelyn vaiheissa mittaria käytetään ja milloin vastauksiin palataan. Pilotissa kyselyä täytettiin tarvittaessa yhdessä asiakkaan kanssa samalla keskustellen. Työntekijän ammatillista harkintaa tarvittiin myös sen arvioimisessa, milloin jokin muu työmenetelmä sopi tilanteeseen paremmin.

## Yhteiset käytännöt mittaritiedon laajemman hyödyntämisen edellytyksenä

Salovaara, Silén, Surakka ja Lääveri (2023) tarkastelevat tietojärjestelmien merkitystä sosiaalipalveluiden tiedolla johtamisessa. Pilotissa mittaritietoa käytettiin pääasiassa asiakastyössä sekä työparin ja sosiaalityöntekijän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Palveluiden kehittämiseen liittyvät perheohjaajien kuvaukset koskivat pääosin ajatuksia tulevaisuuden käyttömahdollisuuksista.

Perheohjaajat arvioivat, että systemaattisesti kerätty ja koottu tieto voisi auttaa tunnistamaan toistuvia tuen tarpeita ja palveluiden kehittämiskohteita. Tämän toteutuminen vaatii organisaatiolta yhteisiä käytäntöjä siitä, miten havainnot huomioidaan toiminnan tai palveluiden kehittämisessä.

Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa perehdytysmateriaalin laatimisessa ja pilotointikokemusten raportoinnissa. Tulosten pohjalta voidaan myös suunnitella yhteisiä toimintatapoja. Keskeisiä käytännön huomioita on koottu taulukkoon 1.

Taulukko 1. Perheohjaajien havaintoja ja niiden pohjalta koottuja ehdotuksia mittareiden käytön ja käyttöönoton tueksi.

## Johtopäätökset

Perheohjaajien kokemusten mukaan sähköiset 3X10D-hyvinvointimittarit lisäävän oman työn merkityksellisyyttä ja soveltuvat lastensuojelun asiakastyöhön, kun niiden käyttö sovitetaan asiakkaan tilanteeseen ja vastauksia käsitellään yhdessä. Mittarit lisäävät asiakkaan osallisuutta ja tukevat siten myös palautetietoista työskentelyä, jossa asiakkaan omat arviot ohjaavat tavoitteiden asettamista ja työskentelyn arviointia.

Käyttö edellyttää perehdytystä, koulutusta, ohjausta ja asiakkaan tilanteen huomioimista. Mittareiden vakiintuminen osaksi arkea tarvitsee myös johdon ja organisaation sitoutumista ja tukea, toimivia teknisiä ratkaisuja sekä yhteisiä käytäntöjä.

#### Kirjoittajat

Anne Korhonen, sosionomi (AMK), Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Anne Waldèn, YTT, sivutoiminen tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu; tutkimuksen erityisasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue.

#### Lähteet

Kainulainen, S. 2019. 3X10D®-elämäntilannemittarin kehitystyö 2015–2019. Diak Puheenvuoro 28. Diakonia-ammattikorkeakoulu. [https://www.theseus.fi/handle/10024/268112](https://www.theseus.fi/handle/10024/268112). Viitattu 8.11.2025.

Kainulainen, S., Paananen, R., Ketola, R. & Porko, P. 2023. Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistavat 3X10D-elämäntilannemittarit. Diak Puheenvuoro 44. Diakonia-ammattikorkeakoulu. [https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236130](https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236130). Viitattu 8.11.2026.

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R.-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. [https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2](https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2). Viitattu 8.11.2026.

Salovaara, S., Silén, M., Surakka, A. & Lääveri, T. 2023. Tietojärjestelmät ja sosiaalipalveluiden tiedolla johtaminen. Focus Localis 51 (2), 43–61. [https://journal.fi/focuslocalis/article/view/122193](https://journal.fi/focuslocalis/article/view/122193). Viitattu 8.11.2026.

Zitting, J., Harju, H. & Kainulainen, S. 2025. Ratkaisuja sosiaalialan vaikuttavuuden mittaamiseen. Dialogi 13.2.2025. [https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092033](https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092033). Viitattu 8.11.2026.